Sessio 5 abstraktit

AUDITORIO

Mitä korkeakoulupedagoginen täydennyskoulutus merkitsee opettajille?

Virtanen, Viivi, tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Edu -tutkimusyksikkö

Civil, Taina, tutkija, Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Edu -tutkimusyksikkö

Postareff, Liisa, johtava tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Edu -tutkimusyksikkö

lisätietoa: taina.civil@hamk.fi

Opettajien korkeakoulupedagogisen täydennyskoulutuksen keskeisenä tavoitteena on tarjota ajanmukaista tietoa osaamisen kehittämiseksi (Nokelainen ym., 2019), niillä on tärkeä rooli myös opettajien työssä jaksamiselle (Virtanen ym., arvioitavana). Korkeakoulupedagogiikan kentällä onkin viime vuosina noussut vahvasti esiin opettajien hyvinvoinnin haasteet (Mula-Falcón ym., 2022), joihin pedagogisen täydennyskoulutuksen on todettu heijastuvan positiivisesti esimerkiksi opettajien pystyvyysuskomuksia vahvistamalla (Postareff, Lindblom-Ylänne & Nevgi, 2007; Gibbs & Coffey, 2004). Korkeakouluopettajien hyvinvointi on tieteellisenä tutkimuskenttänä ja yhteiskunnallisena ilmiönä keskeinen, sillä se liittyy opettajana kehittymiseen (Hasher & Waber, 2021) ja opetuksellisiin lähestymistapoihin (Postareff & Lindblom-Ylänne, 2011). Tutkimuksessamme lähestyimme korkeakouluopettajien täydennyskoulutusta opettajien hyvinvointia edistävänä resurssina työn vaatimusten ja voimavarojen mallin näkökulmasta, jonka mukaan työntekijöiden hyvinvointi rakentuu niiden tasapainosta (JD-R, Bakker & De Vries, 2021).

Vuodesta 2020 lähtien Hämeen ammattikorkeakoulussa on järjestetty korkeakoulupedagoginen LearnWell-täydennyskoulutus, jonka avulla pyrittiin edistämään opettajien omaa opetukseen liittyvää hyvinvointia tarjoamalla tietoa ja välineitä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessamme halusimme selvittää, onko pedagogisella täydennyskoulutuksella vaikutusta käytännön opetustyöhön. Tutkimuskysymyksemme oli: Miten LearnWell -täydennyskoulutuksen vaikuttavuus ilmenee korkeakouluopettajien kertomuksissa? Tutkimusaineisto rakentuu yhdeksän LearnWell-koulutuksen suorittaneen korkeakouluopettajan haastatteluista, jotka analysoitiin sisällönanalyyttisesti.

Valtaosa opettajista kertoi saaneensa LearnWell-koulutuksesta jotakin merkityksellistä ja hyvinvointiaan lisäävää itselleen ja oman työnsä kehittämiseen. Opettajien kokemuksista tunnistettiin kolme osa-aluetta: 1) omien voimavarojen kasvu, 2) itselle merkityksellinen koulutuksen sisältö ja 3) oman pedagogisen ajattelun ja toiminnan muutos. Esittelemme opettajien kokemuksia ja tekemiämme johtopäätöksiä tarkemmin esityksessämme. Esityksemme lopussa nostamme kysymyksiä ja pohdintoja yhteiseen keskusteluun.

Tutkimus vahvistaa hyvinvoinnin integroinnin merkitystä korkeakoulupedagogiseen koulutukseen. Erityisen tärkeää korkeakouluopettajan työn kannalta on, että koulutus käsittelee hyvinvoinnin yhteyksiä laadukkaaseen opetukseen ja oppimiseen. Esityksemme tuo uutta tutkimustietoa ja näkökulmia korkeakouluopetuksen kehittämiseen Korkeakoulupedagogiikan päivien teemaan ‘Hyvinvoiva korkeakouluyhteisö’.

AUDITORIO

Korkeakoulupedagogisen osaamisen kehittäminen työhyvinvoinnin tukemisessa opetussuunnitelmatyön aikana

Parjanen, Lotta, henkilöstön kehittämispäällikkö, Poliisiammattikorkeakoulu

Viitanen, Kirsi, koulutussuunnittelija, Poliisiammattikorkeakoulu, Opetuksen ja oppimisen palvelut

lisätietoa: kirsi.viitanen@polamk.fi

Poliisin tutkintojen (AMK ja YAMK) opetussuunnitelmien uudistamista ohjaa Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) strategia, pedagogiset ja TKI-linjaukset, pedagogisen johtamisen suunnitelma sekä EQF ja kansallinen viitekehys, Arenen suositukset yleisistä kompetensseista ja korkeakoulujen auditoinnin arviointikriteerit. (Polamk 2021)

Organisaation osaaminen voidaan määritellä yhteiseksi näkemykseksi toiminnan kannalta tärkeästä asiasta ja yhteiseksi omaksutuksi toimintatavaksi. Yksilöiden osaaminen muuttuu organisaation osaamiseksi, kun jäsenet jakavat, yhdistävät ja kehittävät osaamistaan yhdessä ja kun osaaminen muunnetaan yhteiseksi toiminnaksi. (Otala 2008.) Polamkissa on määritelty, mitä osaamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa ja mikä osaaminen on oleellisinta strategian ja korkeakoulun kehittämisen näkökulmasta. Se on jakanut osaamisen kaikille yhteiseen ja erityisosaamiseen, jonka yhtenä osaamisalueen on korkeakoulupedagoginen osaaminen, joka muodostuu 1. opiskelijan oppimisen edistämisestä ja kohtaamisesta, 2. opetussuunnitelmatyön ja opetuksen kehittämisestä, 3. opetusmenetelmistä ja oppimisympäristöistä, 4. arvioinnista ja palautteesta sekä 5. saavutettavuudesta ja opintojen ohjauksesta. (Polamk 2021.)

Polamkissa opetussuunnitelmien kehittäminen nähdään yhteisöllisenä oppimismatkana, jonka lähtökohtina ovat yhteisopettajuus, yhdessä oppiminen, reflektiivisyys ja dialogisuus sekä opettajien asiantuntijuuden ja toimijuuden vahvistaminen. Moniammatillinen yhteistyö nosti esiin tarpeita kehittää korkeakoulupedagogista osaamista, ja siksi työtä tukemaan laadittiin kolmevuotinen suunnitelma pedagogisen osaamisen kehittämiseksi. Kun ops-työprosessin edetessä vielä huomattiin, ettei opettajien työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen oltu kiinnitetty riittävästi huomiota, nostettiin niiden tukeminen tämän vuoden kehittämistavoitteiksi. (Polamk 2024) Opettajan kokemaan työhyvinvointiin vaikuttavat yksilöllinen pedagoginen asiantuntijuus, yhteisöllisyys ja pedagoginen johtaminen sekä opettajan ja opiskelijoiden väliset suhteet. (Vanha-Nuutinen & Penttinen 2022)

Esityksessä kerrotaan, miten korkeakoulupedagogisen osaamisen kehittäminen on liitetty opetussuunnitelmatyön prosessiin, millaista osaamista on kehitetty, miten sitä on tehty ja miten kehittämisellä on tuettu työhyvinvointia ja työssäjaksamista sekä miten opettajat ovat sen kokeneet.

AUDITORIO

Tekoäly opettajankoulutuksen tutkimusopinnoissa

Härkki, Tellervo, yliopistonlehtori, Turun yliopisto
Leino, Miika, yliopisto-opettaja, Turun yliopisto
Thorström, Tarmo, yliopisto-opettaja, Turun yliopisto
Vartiainen, Henriikka, vanhempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto
Tedre, Matti, professori, Itä-Suomen yliopisto
Rönkkö, Marja-Leena, professori, Turun yliopisto
lisätietoa: tellervo.harkki@utu.fi

Tämän osallistavan kehittämistutkimuksen tavoitteena oli kehittää yhdessä toisen vuosikurssin opettajaopiskelijoiden kanssa eettisesti kestäviä käytänteitä tekoälyn hyödyntämiseen tutkimusmenetelmäopinnoissa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli
generatiivisen tekoälyn käytön raportoin>. Generatiivinen tekoäly viittaa ohjelmiin, jotka tuottavat käyttäjän syötteen perusteella kuvia,
musiikkia, tekstiä, videoita, 3D-malleja, tai muita digitaalisia objekteja. Tekoälyyn perustuvat teknologiat mullistavat myös tieteen tekemisen käytänteitä tarjoamalla uusia työvälineitä ja menetelmiä tiedonluomiseen sekä jakamiseen. Samalla ne ovat herättäneet keskustelua tekijyydestä ja tutkimusetiikasta.
Opettajankouluttajina kannamme erityistä huolta opiskelijoiden yhdenvertaisuudesta ja tulevaisuustaidoista. Mielestämme parhaita keinoja tekoälyavusteisen työn hyötyjen tasa-arvoiseen
jakautumiseen on olla eturintamassa varmistamassa kaikille opiskelijoille perustiedot ja -taidot tekoälyn toimintaperiaatteista ja käytöstä. Ajattelemme avoimuuden sekä eettisen käytön periaatteiden läpikäynnin normalisoivan tekoälyn yhdeksi työkaluksi
muiden opiskelijoille tarjottavien työkalujen joukkoon. Tutkimme Turun yliopiston käsityökasvatuksen kandidaattiopiskelijoille tarjottavaa
tutkimusmenetelmäkurssia. Pienryhmissä opiskelijat laativat omaa käsityönopettajuuttaan kehittävälle tutkimukselle viitekehyksen ja kyselyinstrumentin ChatCPT:tä hyödyntäen. Kurssin opettaja tarjosi raporttimallin, jossa tavanomaisen tutkimusrungon lisäksi
hahmoteltiin vaihtoehtoja ChatGPT:n käy9ötapojen raportoinnille. Ajatuksena oli kehittää raportoinnista opiskelijoille mahdollisimman sujuvaa siten, että raportti antaisi lukijalleen selkeän kuvan ChatGPT:n käytöstä.

Tutkimuksen aineisto muodostui 31 opiskelijan pienryhmissä tuottamista 11 tutkimusraporista. ChatGPT:n käytön laajuus ja hyödyt vaihtelivat kysymyksenasettelua syventävästä ja aiheeseen porautuvasta vuoropuhelusta yksittäisten kysymysten
esittämiseen Googlen hakukoneen käytölle ominaiseen tapaan. Vaikuttaa siltä, että useimmat opiskelijat olivat vasta omaksumassa generatiivisen tekoälyn tehokkaita käyttötapoja. Tulokseen todennäköisesti vaikuttaa myös tähän tutkimusopintojen varhaiseen
vaiheeseen liittyvä, vasta rakentumassa oleva käsitys tutkimusraportoinnin periaatteista ja hyvistä käytännöistä. Jatkossa tässä opintojen vaiheessa fokus voisi olla laadukkaan
tutkimusraportin piirteiden avaamisessa opiskelijoille generatiivisen tekoälyn kanssa toteuttavan yhteiskehittelyn ja vuoropuhelun kautta siten, että tekoälyn monipuoliset mahdollisuudet saadaan tunnistettua ja täysimittaisesti hyötykäyttöön.

Luokka vi-C-130

Ammattikorkeakouluopettajien näkökulmia roolistaan opiskeluhyvinvoinnin tukijoina

Tuominen, Riikka, projektiasiantuntija, HAMK, HAMK Edu

Rönkkönen, Sara, lehtori, HAMK, HAMK Edu

lisätietoa: riikka.tuominen@hamk.fi

Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta opiskelijat jaksavat opinnoissaan ja tulevassa työelämässä. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Edu-tutkimusyksikön LearnWell -tutkimusryhmä tekee pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitystyötä korkeakouluoppimisen, -opetuksen ja hyvinvoinnin teemojen ympärillä. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme miten ammattikorkeakouluopettajat kuvaavat omaa rooliaan opiskeluhyvinvoinnin tukijoina. Olemme aiemmin havainneet, että opiskelijoiden kokemusten mukaan opiskeluhyvinvointia tukevat erityisesti vertaistuki ja yhteisöllisyys, opettajilta ja ohjaajilta saatu tuki ja palaute sekä selkeät tehtävänannot ja arviointikriteerit (mm. Rönkkönen ym. 2023). On huomioitavaa, että vaikka tässä esityksessä keskitymme erityisesti opettajan rooliin, on opiskeluhyvinvointi ja sen edistäminen koko korkeakouluyhteisön vastuulla. Korkeakouluyhteisö yhdessä luo hyvinvoivaa opetus- ja oppimisympäristöä tukevaa kulttuuria.

Tässä esityksessä raportoimme havaintojamme ammattikorkeakouluopettajien kokemuksista siitä, miten he opetustyössään tukevat opiskelijoiden hyvinvointia. Tätä tutkimusta varten kerätty aineisto muodostuu 20 Hämeen ammattikorkeakoulussa työskentelevän opettajan puolistrukturoidusta yksilöhaastattelusta. Aineistonkeruu toteutettiin syksyn 2022 ja kevään 2023 aikana. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat pedagogiseen täydennyskoulutukseen osallistuneet tai pian osallistuvat opettajat. Pääosin verkkoyhteyksin toteutettuun haastatteluun osallistuminen oli opettajille vapaaehtoista. Haastattelut kestivät keskimäärin 31 minuuttia ja kokonaisuudessaan nauhoitettua aineistoa kertyi noin 11 tuntia. Haastateltujen opettajien opetuskokemus vaihteli alle vuodesta yli 20 vuoteen ja he edustivat monipuolisesti eri kampuksia, koulutusaloja ja koulutustaustoja. Alustava analyysimme osoittaa, että opettajat korostavat annettujen tehtävien selkeyttä, arviointia ja sen läpinäkyvyyttä ja opiskelijoiden yksilöllisen kohtaamisen merkitystä. Oppimisen ja hyvinvoinnin yhteydestä ammattikorkeakoulussa on jo jonkin verran aiempaa tutkimusnäyttöä (Rönkkönen ym., 2024), mutta emme vielä tiedä riittävästi ammattikorkeakouluopettajien kokemuksista siitä, miten he näkevät oman roolinsa hyvinvoinnin tukijana. Tutkimuksemme vastaakin tähän tutkimusaukkoon, ja sen tulokset ovat hyödynnettävissä korkeakouluopetusta ja opiskeluhyvinvointia kansallisesti kehitettäessä.

Luokka vi-C-130

ARVOKAS OPPIJA – oppimista tukeva ympäristö ja tasavertaiset käytänteet HUSissa

Suihko, Irene, suunnittelija, HUS-Yhtymä, Tutkimus- ja opetusjohto

Levy, Anna, kehittämispäällikkö, HYS-Yhtymä, Tutkimus- ja opetusjohto

lisätietoa: anna.levy@hus.fi

Kansalliset ja kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet lääketieteen alojen opiskelijoiden ja erikoistuvien lääkärien huonon kohtelu olevan ongelma useissa maissa (Huang ym., 2018; Fnais ym. 2014; Lääkärin työolot ja terveys 2019; Hannula 2021). Huonon kohtelun puolestaan on todettu ole-van yhteydessä huonompaan potilaiden hoidon laatuun (Hicks & Stavropoul 2022). Psykologisesti turvallisen oppimisympäristön on osoitettu tukevan sekä oppimista, että turvallista ja laadukasta potilashoitoa lääketieteen aloilla (Lonka, K 2015; Jauregui, J. & McClintock 2023.)

HUSissa on käynnistynyt tutkimuksellinen kehittämisprojekti ARVOKAS OPPIJA. Projektin tarkoituksena on tutkia ja kuvata lääketieteen alojen opiskelijoiden ja erikoistuvien kokemuksia kohtelustaan kliinisessä oppimisympäristössä, oppijan oikeuksien toteutumisesta, mahdollisuutta vaikuttaa omaa työtään koskevaan päätöksentekoon sekä turvalliseen palautteen antamiseen. Projektissa tar-kastellaan myös, kuinka kouluttajat voivat omalla toiminnallaan edesauttaa psykologisesti turvallisen oppimisympäristön syntymistä.

Projektin tavoitteena on parantaa opiskelijoiden oppimiskokemusta HUSissa sekä edistää organisaation veto- ja pitovoimaa. Projekti toteutetaan kolmessa vaiheessa vuosina 2023–2025. Ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan opiskelijoiden kohtelukokemuksia HUSissa kyselylomakkeella ja syventävillä teemahaastatteluilla. Toisessa vaiheessa määritellään tutkimustuloksien mukaiset kehittämis-toimet. Kolmannessa vaiheessa mitataan ja arvioidaan kehittämistoimien vaikuttavuutta.

Projekti pyrkii tarjoamaan keinoja psykologisesti turvallisen ympäristön luomiselle työ- ja opiskelu-tilanteissa. Projektissa edistetään vuoropuhelua opiskelijoiden, kouluttajien sekä johdon välillä sekä kehitetään keinoja lisätä ymmärrystä eri sukupolvien odotuksista kohtelu-, opiskelu- ja työtilanteissa. Tämän päivän arvojen mukaista empaattista ja ymmärtävää keskustelukulttuuria lähestytään muun muassa kulttuurin- ja käyttäytymistutkimuksen kautta.

Luokka vi-C-130

On ihan ookoo jännittää – oppimisympäristö akateemisen yhteisön käyttöön Itä-Suomen yliopistossa

Hyvärinen, Marja-Leena, vanhempi yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, kielikeskus
Niskanen, Sanna, yliopisto-opettaja, Itä-Suomen yliopisto, kielikeskus
Karvinen, Sanna, yliopisto-opettaja, Itä-Suomen yliopisto, kielikeskus
Aleksis, Aronen, yliopisto-opettaja, Itä-Suomen yliopisto, kasvatustieteiden ja psykologian osasto
Katri, Ruth, opintopsykologi, Itä-Suomen yliopisto, opintopalvelut
lisätietoa: sanna.h.karvinen@uef.fi

Suuri määrä korkeakouluopiskelijoita tuntee tavanomaiset opiskelun vuorovaikutustilanteet ja lähiosallistumisen aiempaa stressaavampana. Esimerkiksi keskustelu harjoitusryhmissä, kysyminen luennolla tai seminaariesitelmä saattavat jännittää niin paljon, että opiskelija välttelee vuorovaikutusta sisältäviä kursseja ja opinnot lykkääntyvät. Kurssipalautteissa ja opiskelijakyselyissä on toistuvasti tullut esille opiskelijoiden tarve sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä jännitystä helpottavan tiedon saamiseen ja harjoitteluun. Myös opettajat, tuutorit ja HOPS-ohjaajat tarvitsevat tietoa ja pedagogisia keinoja auttaakseen opiskelijoita oppimistilanteissa, joissa jännitys kapeuttaa tai estää heidän toimintakykyään.

On ihan ookoo jännittää -hankkeessa tuotettiin joustavasti ja helposti saavutettava Moodle-oppimisympäristö jännittämistä käsittelevästä aiheesta opiskelijoiden ja koko Itä-Suomen yliopiston akateemisen yhteisön käyttöön. Tavoitteena oli auttaa opiskelijoita käsittelemään jännittämistä normaalina ilmiönä, lisäämään itsetuntemusta ja kohtuullistamaan jännitystä sekä vahvistamaan opetushenkilökunnan ohjaustaitoja ja myötätuntoisen toimintakulttuurin rakentamista. Hankkeessa tuotettiin materiaalia, jota voidaan käyttää luontevasti opiskelun ja opiskelukyvyn tukena. Tämän rinnalle tuotettiin opiskelijoiden ohjaamista tukevaa materiaalia opettajille: tietoa ja ohjeita siihen, miten käsitellä aihetta opetuksessa ja miten ohjata opiskelijoita jännittämisen kohtuullistamisessa, vuorovaikutustaitojen vahvistamisessa ja opiskelukykyä vahvistavien tavoitteiden asettelussa.

Hankkeessa toimi oppiaine- ja laitosrajat ylittävä asiantuntijatiimi, jossa olivat mukana kolme kielikeskuksen vuorovaikutusopettajaa, opintopsykologi, YTHS:n psykologi sekä asiantuntijat filosofisesta ja terveystieteiden tiedekunnista. Lisäksi psykologian opiskelijoita ja opettajia osallistui materiaalin tuottamiseen.

Vi-C-146

Korkeakoulun ohjaajien ja opiskelijoiden kokemukset verkko-ohjauksen aikaisesta ohjausvuorovaikutuksesta

Kaipainen, Terhi, tietoasiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

lisätietoa: terhi.kaipainen@xamk.fi

Tutkimuksessa selvitettiin kokemusta ohjausvuorovaikutuksesta kasvokkain verkossa tapahtuvan opinto- ja uraohjauksen aikana. Vastauksia haettiin kysymyksiin: Miten kokemus ohjausvuorovaikutuksesta ilmenee verkko-ohjauksessa? Miten ohjaaja ja opiskelija kokevat ohjausvuorovaikutuksen verkko-ohjauksen aikana omasta positiostaan käsin tarkasteltuna? Lisäksi tarkasteltiin verkko-ohjauksen erityisyyttä suhteessa lähiohjaukseen.

Verkko-opetusta ja -ohjausta on tehty ja tutkittu varsin kauan (ks. esim. Vuorinen (toim.) 2000; Harris-Bowlsbey & Sampson 2005). Ohjauksen kontekstista katsottuna on kuitenkin tutkittu enemmän vain joko ohjaajan tai ohjattavan kokemusta. Aiemmassa ohjaustutkimuksessa on käsitelty lisäksi enemmin erilaisten palveluiden kuten chat-sovellusten kautta toteutettavaa, ja usein asynkronista eli eri aikaan tapahtuvaa ohjausta (Vuorinen 2006; Peltola 2015). Teknologiavälitteinen ohjaus nousee kuitenkin monissa kansainvälisissä ja eurooppalaisissa ohjausta linjaavissa ja ohjaavissa dokumenteissa vahvasti esiin (Kettunen ym. 2020). Lisäksi verkko-ohjauksen määrä kasvoi Covid-19 pandemian aikana kaikkien ohjausta antavien tahojen keskuudessa (Cedefop, 36–37, 52) ja korkeakouluissa on myös tarjolla enemmän verkossa suoritettavia tutkintoja, joka lisää painetta verkko-ohjauksen saatavuudelle.

Tutkimuksen lähestymistapana oli fenomenologia, joka tarkoitti myös tutkijan jatkuvaa itsereflektiota. Aineiston keruu suoritettiin stimulated recall -menetelmän ja avoimen fenomenologisen haastatteluna avulla. Aineiston analyysin metodina oli Giorgin (2009) viiteen vaiheeseen jakaantuva fenomenologinen menetelmä. Tutkimukseen osallistui viisi ohjaaja-opiskelijaparia, joiden ohjaustapaamisen tallenne toimi virikkeenä haastattelussa. Jokainen ohjaaja ja opiskelija haastateltiin erikseen. Keskeinen havainto on, että kahdenvälinen kasvokkainen verkko-ohjausvuorovaikutus koettiin samankaltaisena lähiohjauksen kanssa. Eniten eroavaisuutta koettiin sanattomaan viestintään liittyen. Lisäksi havaittiin selkeästi vain verkkoon liittyviä erityispiirteitä. Ohjaajan rooli tilanteen eteenpäin viemisessä korostui.

Tutkimus tuotti uutta tietoa vielä vähän tutkitusta videovälitteistä opinto- ja uraohjauksesta, sekä toi uuden näkökulman tarkastelleessaan sekä ohjaajan että ohjattavan kokemusta samasta ohjaustilanteesta. Esityksen kohderyhmä on ohjaustyötä tekevät ja se tukee Digitalisaatio-teemaa.

Vi-C-146

Opettajankoulutusohjelman kehittäminen korkeakouluasteelle Lähi-idän alueella

Laurikainen Marja, Niskanen Nana

lisätietoa: nana.niskanen@hamk.fi

This presentation aims to describe a HAMK Global case (educational export) in a Middle East region related to the teacher education reform, which was part of a wider Bologna process to modernize higher education, to unify the structures with the European standards, and to improve quality of education. Practically, this meant enhancing the relevance of learning and providing flexible, innovative delivery methods by exploiting new technologies, and teachers needed to adapt new pedagogy and connect educational process to the world of work to develop students’ transferable skills crucial for any future job. The presentation targets participants interested in teacher education development, impact of educational export, and global collaboration.

All major global education development funders, such as the WorldBank, UNESCO and UNICEF highlight the existing education crisis and the need for collaboration towards resilient and transformative education systems. Thus, global educational cooperation should create real impact (see e.g., Azevedo et al., 2021). This presentation showcases one example of a dialogical co-creation process within the framework of Design-Based Implementation Research, DBIR (Fishman et al., 2013; Penuel et al., 2011), and describes the impact of the educational development. The impact described is based on the feedback data from the participants of a training program (three cohorts) conducted by HAMK to capacitate university professors and to create a new curriculum for pre-service teacher education, as well as quantitative and qualitative data from various discussions and documentation provided by the Client.

More than 5600 university professors have been trained in the new teacher education program.

Vi-C-146

Digivisio 2030 -hanke tukee korkeakoulujen valmiuksia digipedagogiikassa

Hakanurmi, Satu, digipedagogiikan asiantuntija, Digivisio 2030 -hanke/Turun yliopisto

lisätietoa: satu.hakanurmi@csc.fi

Opin.fi-palvelu tuo jatkuvien oppijoiden saataville korkeakoulujen monipuolista tarjontaa laajemmin kuin koskaan aikaisemmin Suomessa. Korkeakoulujen ja opettajien haasteena on tarjota laadukkaita koulutuksia ja sisältöjä, jotka saavat jatkuvat oppijat kiinnostumaan ja pysymään Opin.fi-palvelun käyttäjinä. Digivisio 2030 –hankkeessa on rakennettu korkeakoulujen osaamisen kehittämistä tukevia koulutuksia ja itseopiskelumateriaaleja. Digipedagogiikan koulutuksilla lisätään korkeakoulujen valmiutta suunnitella laadukkaita koulutuksia ja sisältöjä Opin.fi-palveluun.

Korkeakoulujen osatoteutuksina suunnitellut koulutukset on suunniteltu keskitetysti ja korkeakoulut lokalisoivat toteutukset omiin tai korkeakouluverkoston tarpeisiin sopiviksi. Käytettävissä on nyt yhdeksän koulutusta ja vuonna 2024 suunnitellaan neljää uutta koulutusta, jotka ovat korkeakoulujen käytettävissä 2025. Ensimmäiset kolme koulutusta ovat digipedagogiikan perusteita ja ne toteutettiin Moodle-oppimisympäristössä. Korkeakoulut pääsevät lataamaan Moodlen varmuuskopion omaan käyttöönsä ja muokkaamaan sitä eteenpäin. Digipedagogiikan laatukriteereitä konkretisoivia koulutuksia syntyi 2023 kuudesta eri teemasta, ja nämä koulutukset haluttiin toteuttaa esimerkkeinä mikro-oppimisesta. Podcastit ja videot, sekä aiheisiin liittyvät haasteet, soveltuvat niin ohjattuun työskentelyyn, työn kehittämisen tueksi kuin itseopiskeluun. Kaikki koulutukset ovat käytettävissä aoe.fi-palvelussa Digipedagogiikan koulutukset Digivisio 2030 –hankkeessa –kokoelmassa (https://aoe.fi/#/kokoelma/273).

Digipedagogiikan koulutukset ovat erinomainen esimerkki myös avoimesta oppimisesta. Koulutusten CC-BY-SA 4.0 –lisenssi sallii koulutuksen sisältöjen muokkauksen korkeakoulun omiin tarpeisiin, käännökset uusiin kieliin ja mikro-oppimisen palojen pinoamisen erilaisiksi kokonaisuuksiksi. Koulutuksien sisältöjä saa käyttää myös muiden koulutusten osana, ja tällöin niiden uudessa käyttöyhteydessä mainitaan CC-BY-SA 4.0 -lisenssin mukaisesti aina materiaalin alkuperäiset tekijät sekä Digivisio 2030 -hanke.

Digivisio tekee tiivistä yhteistyötä kansallisten korkeakoulupedagogiikan verkostojen kanssa. Esityksessä kerrotaan KouKe- ja Digipeda- verkostojen kanssa koottuja esimerkkejä korkeakoulujen tavoista hyödyntää digipedagogiikan koulutuksia. Myös osallistujat voivat tuoda esiin uusia tapoja soveltaa digipedagogiikan koulutuksia korkeakoulujen osaamisen kehittämisessä.

Vi-D-217/218

Kokeilemalla oivalluksia saavutettavuudesta: apuvälineet ja maailma eri aistein koettuna

Baltzar, Pauliina, Yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, Informaatioteknologia ja viestintä
Avellan, Tero, Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, Informaatioteknologia ja viestintä
Keskinen, Tuuli, Projektipäällikkö, Tampereen yliopisto, Informaatioteknologia ja viestintä
Turunen, Markku, Professori, Tampereen yliopisto, Informaatioteknologia ja viestintä
lisätietoa: pauliina.baltzar@tuni.fi

Nykypäivänä saavutettavuus on monelle jo tuttu termi, mutta sen laajuutta ja merkitystä jokapäiväisessä elämässä ei välttämättä ymmärretä. TACCU – Tampere Accessibility Unit rakensi vuoden 2023 aikana Tampereen yliopistolle saavutettavuuspisteet, teemoilla työympäristö, pelaaminen ja saavutettavuuden havainnointi. Nämä pisteet rakennettiin ennen kaikkea tietoisuuden lisäämiseksi, ja lisäksi halusimme antaa laajasti mahdollisuuden kokea saavutettavuuden erilaisia välineitä.

Tämä työpaja tuo luoksesi saavutettavuuden havainnoinnin pisteen, jossa pääset kokeilemaan erilaisia saavutettavuuteen liittyviä välineitä, kuten simulaatiolaseja ja ikäpukua. Koe niiden vaikutus eri aisteihin ja omaan toimintakykyyn. Työpajassa keskitytään jakamaan kokemuksia laitteiden kokeilusta, pohditaan miten näitä laitteita voisi hyödyntää opetuksessa, ja ennen kaikkea tarjotaan osallistujille mahdollisuus kokea itse erilaisia saavutettavuuden haasteita. Työpaja sopii teemaan 1. Kestävä ja saavutettava korkeakoulutusta.

vi-S-125

Hiljainen tieto: opintojakson suunnittelun salainen ase

Kuiri, Tiina, tuntiopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, Liiketalous

lisätietoa: tiina.kuiri@savonia.fi

Jokaisella opettajalla on vuosien saatossa syntynyttä kokemusperäistä tietoa eli hiljaista tietoa. Työelämässä hiljainen tieto muodostuu vuosien varrella työtä tehden, joka näkyy ammatillista osaamista laajempana tietona. Opettajat pystyvät hiljaisen tiedon avulla samanaikaisesti noudattamaan opetussuunnitelmaa ja muokkaamaan opetuksen sisältöjä seuraamalla opiskelijoiden reaktioita. Tämän tyylinen toiminta vaatii opettajalta nopeaa reagointikykyä ja substanssiosaamista opetettavaan aiheeseen. (Kuiri 2022; Toom ym. 2008, 48–53; Toom 2019.)

Yksi parhaimmista tavoista varmistaa tiedon siirtyminen, on luoda tiedon siirtämiselle positiivinen ympäristö, joka mahdollistaa innovatiivisen ajattelun. Kuirin tekemässä YAMK-opinnäytetyössä kehitettiin Savonia-ammattikorkeakoulun hiljaisen tiedon siirtämisen menetelmiä ja kehitystyön perusteella yhdeksi toimivaksi malliksi nousi esille Brain writting-aivoriihimenetelmä. Brain writting-aivoriihimenetelmää hyödynnettiin kehitystyössä yhtenä tutkimusmenetelmänä. (Asbari ym. 2019; Kuiri 2022.)

Työpajan tavoitteena on harjoitella Brain writting-aivoriihimenetelmän hyödyntämistä opintojaksojen suunnittelussa. Työpajassa osallistujat pääsevät kokeilemaan Brain writting-aivoriihityöpajatyöskentelyä, joka soveltuu eri kokoisille ryhmille. Brain writting-aivoriihimenetelmässä ideointi tapahtuu ryhmässä ilman keskustelua, joka mahdollistaa jokaiselle ajatuksien esille tuomisen kirjallisessa muodossa. (Ojasalo ym. 2015; Vilkka 2021.)

Työpajan tarkoituksena on antaa osallistujille uusia työkaluja ja näkökulmia omien opetuksien suunnittelussa ja opettajien välisessä tiedon siirtämisessä, vaikka aika olisi rajallista. Hiljaisen tiedon siirtämistä harjoitellaan Brain writting-työpajassa käsittelemällä tekoälyn hyödyntämistä opintojaksoissa.

vi-S-126

Hyvinvointia vertaisoppimalla

Alaniska, Hanna, lehtori, Oamk, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Lampinen, Maija, lehtori, Taideyliopisto, Avoin kampus
lisätietoa: maija.lampinen@uniarts.fi

Tavoitteena on tarjota kaikille korkeakoulutoimijoille vertaisoppimisen aika ja paikka. Osallistujat voivat jakaa ajankohtaisia käytäntöjä, näkökulmia tai haasteita liittyen korkeakouluoppimiseen, opettamiseen tai ohjaamiseen. Työpaja tarjoaa osallistujille myös vertaisoppimisen menetelmän.
Työpajaan osallistuvat tuovat ajankohtaisen näkökulman tai aiheen, josta haluaa kertoa ja keskustella kollegoiden kanssa. Aiheet voivat liittyä opettajien ja opiskelijoiden hyvinvointiin, tekoälyyn ja digitaalisiin ratkaisuihin tai se voi olla jokin muu osallistujaa askarruttava asia. Työpajan tuloksena osallistujan esittämä
aihe rikastuu toisten näkökulmilla ja ajatuksilla. Työpajan menetelmänä on konsulttiryhmätyöskentely, joka on vertaisoppimisen menetelmä. Konsulttiryhmätyöskentelyssä ryhmän jäsenet toimivat vuorotellen konsultteina ja ohjattavina. Se tukee osallistujien hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuuden dialogiin kollegoiden kanssa. Samalla konsulttiryhmä tarjoaa kollegiaalista tukea. (Maikkola ym., 2023.)
Työpajan vetäjinä ovat Korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien (KouKe) ‐verkoston koordinaattorit Hanna Alaniska (Oamk) ja Maija Lampinen (Taideyliopisto). KouKe‐verkoston tavoitteena on
jakaa käytäntöjä ja kokemuksia korkeakoulupedagogiikasta. https://koukeverkosto.wordpress.com/

vi-S-312

Opintojaksopalaute – oiva apuväline opetuksen laadun mittaamisessa ja kehittämisessä vai onko?

Salmela, Tommi, lehtori (tilastotiede ja kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät), Savonia-AMK, Liiketalous & Master School

Nokelainen, Petri, professori (tekniikan pedagogiikka), Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta”

lisätietoa: tommi.salmela@savonia.fi

Opintojaksopalautteeseen liittyviä tutkimuksia on tehty maailmalla runsaasti, mutta Suomessa toteutettuja tutkimuksia onkin sitten vähemmän, vaikka aihealue herättää tunteita ja on tänä päivänä monessakin mielessä mitä ajankohtaisin. Kotimaisista tutkimuksista mainittakoon esimerkiksi Armisen, Hujalan ja Hynnisen (2019) Opiskelijapalaute yliopisto-opetuksen laadun mittarina: mitä opiskelijoiden opintojaksopalautteesta voidaan päätellä? https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2019/08/30/opiskelijapalaute-laadun-mittarina/

Opiskelijapalautteeseen liittyvät asiathan eivät ole yksiselitteisiä. Oppilaitoksissa toimivat tahot ymmärtävät ja mieltävät palautteen funktion ja merkityksellisyyden moninaisesti. Erilaisten käsitysten yhteensovittaminen olisi muun muassa palautteen vaikuttavuuden ja sen arvioinnin näkökulmasta tärkeää.

Mahdollisen oman tutkimushankkeemme käynnistämistä ajatellen haluamme nostaa opintojaksopalautekokonaisuuteen liittyviä asioita esille tämän vuoden Pedaforumissa. Aihealue liittyy varsin läheisesti korkeakouluyhteisön hyvinvointiteemaan.

Tavoitteenamme on kartoittaa, minkälaisia näkemyksiä ja tulokulmia Pedaforum 2024 -osallistujilla on ko. aihealueeseen liittyen, ja erityisesti herättää keskustelua.

Vi-S-313

An AI Agent Mediating Student Help-Seeking

Silvola, Anni, yliopisto-opettaja, Oulun yliopisto, Kasvatuspsykologia
Merikko, Joonas, T&K-johtaja, Annie Advisor
more information: joonas.merikko@annieadvisor.com

Help-seeking is a self-regulated learning strategy where students seek assistance to achieve their academic goals or manage mental health concerns (Karabenick & Gonida, 2017; Rickwood & Thomas, 2012). In addition to social support from peers, family, teachers, and professionals, help-seeking can include assistance from
sources that do not comprise communication with an actual person (Rickwood, 2010; Puustinen & Rouet, 2009), benefits of which include immediacy, ease of access, and greater control over the help-seeking journey (Pretorius, Chambers & Coyle, 2019).
A new dimension to the engagement with digital tools is the anthropomorphic interaction experience provided by artificial intelligence (AI) agents (Carolus et al., 2023; Steele, 2023). AI agents are potentially effective in mediating students’ learning activities (Bearman & Ajjawi, 2024). In terms of the help-seeking
processes, students’ interaction with AI agents can extend beyond specific academic tasks and thus provide more holistic support, thus having a positive influence on students’ well-being. For example, Maples and colleagues (2024) found that students reported the use of intelligent social agents halting their suicidal ideation.
However, how these tools will change the realities in which students operate, how students can utilize these resources, and the ethical aspects of such technologies remain open questions (Markauskaite et al., 2022; Tuomi, 2023). In this presentation, we address the question ”How might we use generative AI to mediate students’ help-seeking process?”. We describe the process of building a prototype of student support AI agent, and discuss the possibilities of such technology in lowering barriers to help-seeking and producing data on student well-being.

Vi-S-313

Towards design-based education: A baseline of student experiences on collaborative learning and interdisciplinary collaboration

Rönkkönen, Sara, senior lecturer, HAMK Edu LearnWell research group
Kosenkranius, Merly, post-doctoral researcher, HAMK Edu LearnWell research group
Virtanen, Viivi, principal research scientist, HAMK Edu LearnWell research group
Postareff, Liisa, leading research scientist, HAMK Edu LearnWell research group
Jussila, Jari, principal research scientist, director of HAMK Design Factory
more information: sara.ronkkonen@hamk.fi

Häme university of applied sciences (HAMK) has systematically measured its students’ experiences on learning and study-related well-being since 2021 with a study experience questionnaire LearnWell. In addition to experiences of study-related well-being, learning processes and teaching-learning environment, the questionnaire includes scales related to students’ work-life competencies. Aligned with the organizational strategy, extending to 2030, HAMK is currently developing its pedagogics towards design-based education (Geitz & Geus, 2019; Jussila et al., 2023). Working collaboratively in multidisciplinary teams is in the very core of design-based education, both from the point of view of desired learning outcomes as well as prerequisites of successful learning.

In this presentation, we report the baseline of HAMK first-year students’ experiences of collaborative learning and interdisciplinary collaboration, CKP (Muukkonen et al., 2020) before implementing the DBE. We base our findings on data collected in 2021 (N= 680) and 2023 (N= 798) from first-year students (repeated cross-sectional study design). Additionally, we present how the dimensions of collaborative learning and interdisciplinary collaboration are interrelated with approaches to learning. Based on our initial findings, in both student samples, deep and organized approaches to learning were positively correlated with the dimensions of CKP and unreflective approach negatively related with the CKP dimensions. The findings of this study can be used when developing pedagogical practices in higher education responding to the rapidly changing needs of the working life.

Stage E-talo

Katsellaan yhdessä tulevaisuuden hyvinvoivaa korkeakoulua  – yhteiskunnallisen mielikuvituksen kiikareilla!

Ryymin Essi, tutkijayliopettaja, HAMK, HAMK Edu

Ryökkynen Sanna,  tutkijayliopettaja, HAMK, HAMK Aokk

lisätietoa: essi.ryymin@hamk.fi

Julkinen keskustelu suomalaisista korkeakouluista on tällä hetkellä vilkasta ja monitahoista ja samalla myös hyvin ongelmakeskeistä. Tunnistettuja ja tärkeitä ajankohtaisia haasteita ovat opiskelijoiden jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyvät kysymykset, yksinäisyys ja sosiaalisten verkostojen puute, opettajien työn kuormittavuus ja uupuminen, sekä rahoitukseen, resurssien jakoon ja johtamiseen liittyvät kiistat.

Tässä 60 minuutin luovassa sessiossa katse kohotetaan nykyhetkestä tulevaisuuteen ja harjoitellaan yhdessä korkeakoulun tarkastelua yhteiskunnallisen mielikuvituksen (Taylor, 2004; Waddock, 2022) keinoin. Yhteiskunnallinen mielikuvitus viittaa kykyyn kuvitella uusia näkökulmia yhteiskunnallisiin haasteisiin. Se on viitekehys, jonka avulla tarkastellaan asioita toisin ja haastetaan vallitsevia yhteiskunnallisia rakenteita, normeja ja käytäntöjä. Yhteiskunnallista mielikuvitusta voidaan ilmaista keskustelun ja kirjoittamisen lisäksi taiteen keinoin.

Session vetäjät esittelevät aluksi yhteiskunnallisen mielikuvituksen käsitteen, sen soveltamismahdollisuuksia koulutuksen haasteiden käsittelyssä sekä tuoreita tuloksia yhteiskunnallisen mielikuvituksen tutkimuksesta. Alustuksen jälkeen harjoitellaan yhdessä yhteiskunnallisen mielikuvituksen käyttöä osallistujien kanssa Gallery Walk -menetelmää soveltaen. Osallistujat liikkuvat ympäriinsä eri paikoissa sijaitsevien kohteiden ympärillä. Jokainen kohde edustaa yhtä näkökulmaa tulevaisuuden hyvinvoivaan korkeakouluun. Jokaisessa kohteessa osallistujat ilmaisevat yhteiskunnallista mielikuvitustaan tuottamalla näkemyksiään visuaalisin ja käsin kosketeltavin menetelmin. Työtapoja ovat muun muassa piirtäminen, kirjoittaminen, värittäminen, kuvien leikkaaminen ja liimaaminen, miellekarttojen luonnostelu, post-it -lappujen, kuvakorttien ja symboleiden käyttäminen sekä erilaisten materiaalien sekä rakennusaineiden muokkaaminen.

Ensimmäisen vaiheen työskentely tapahtuu fasilitoidusti hiljaisuudessa kauniin ja rauhoittavan taustamusiikin soidessa. Toisessa vaiheessa kohteet kierretään yhdessä niistä keskustellen. Menetelmä tarjoaa korkeakoulun kehittämisestä kiinnostuneille osallistujille mahdollisuuden kuvitella innostavaa tulevaisuutta yhdessä, oppia toisiltaan ja saada uusia ideoita yllättävistäkin näkökulmista. Se edistää myös osallisuuden, kumppanuuden ja toiveikkuuden kokemuksia ja palvelee näin myös osallistujien hyvinvointia. Sessio noudattaa Suomen YK-liiton (n.d.) turvallisen tilan periaatteita.