Sessio 1 abstraktit

Online keynote-puhuja

Systeemiälykkäästi hyvinvoiva korkeakouluyhteisö

Otto Scharmer, Senior Lecturer, Massachusetts Institute of Technology (MIT) and Founding Chair, Presencing Institute

Reimagining Higher Education: Transforming Systems For Human and Planetary Flourishing” explores Dr. C. Otto Scharmer’s innovative approach to transforming higher education through the lens of awareness-based systems change. In this keynote, Dr. Scharmer, renowned for his groundbreaking work on Theory U, will guide educators, administrators, and students through the process of reimagining and reshaping learning environments. His keynote aims to shift the educational paradigm from traditional forms, the transfer of knowledge, toward activating agency in terms of co-sensing and co-shaping the emerging future. Participants will delve into a novel systems-thinking based framework for cultivating spaces that encourage deep listening, generative dialogue, co-sensing, and ecosystem leadership practices, aligning educational forms with the urgent challenges facing our planet. Join us for an engaging discussion on shaping the future of higher education to develop learners and leaders capable of rising to the occasion.

AUDITORIO

Suomalaisen korkeakoulupedagogiikan kehittämistarpeet: opiskelijoiden, opettajien ja pedagogisten johtajien näkökulmia

Huusko, Mira, arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Nurkka, Niina, arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Toom, Auli, professori, Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta
lisätietoa: mira.huusko@karvi.fi

Esityksen tavoitteena on kuvata laajaan kansalliseen laadulliseen aineistoon, mitä eri korkeakoulun toimijoiden mukaan korkeakouluopetuksessa ja -pedagogiikassa pitää kehittää. Aihe on tärkeä, jotta keskusteluun ja päätöksentekoon saadaan korkeakoulujen eri toimijoiden näkökulmat mukaan. Esitys pohjautuu systeemiseen näkökulmaan sekä kehittävän arvioinnin periaatteelle.
Esityksen empiirinen aineisto kerättiin vuonna 2022 osana Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointia (Toom ym. 2023). Kaikki suomalaiset yliopistot ja lähes kaikki ammattikorkeakoulut osallistuivat arviointiin (37 korkeakoulua). Arviointikyselyihin vastasi yhteensä 7 502 opiskelijaa, 3 062 opettajaa ja 371 pedagogista johtajaa. Lisäksi 20 korkeakoulujen vararehtoria osallistui haastatteluihin.
Opiskelijoille suunnatussa kyselylomakkeessa oli avoin kysymys: ”Mikä on tärkein asia, jota voitaisiin parantaa korkeakouluopetuksessa?” ja opettajille ja pedagogisille johtajille ”Mikä on tärkein asia, jota pitäisi parantaa korkeakoulupedagogiikassa?”. Opiskelijakyselyyn saatiin yhteensä 4 870 avointa vastausta, opettajilta 1 860 avointa vastausta ja pedagogisilta johtajilta 204 avointa vastausta. Osa avointen kysymysten vastauksista oli pitkiä ja vastauksissa käsiteltiin useita eri teemoja.

Alustavan analyysin perusteella opettajat ja pedagogiset johtajat parantaisivat korkeakoulujen rahoitusmallia, opetuksen arvoa ja laatua. Opettajat antaisivat myös enemmän aikaa ja resursseja
opetukseen ja pedagogiseen kehittämiseen. Pedagogiset johtajat korostivat suurten opiskelijamäärien tuomia haasteita ja työmotivaation merkitystä. Opiskelijat parantaisivat luentoja, opintojen työelämänäkökohtia ja opiskelijoiden monimuotoisuutta. Vararehtorit parantaisivat korkeakouluopetuksen strategisimpia suuntaviivoja yleisesti. Vararehtorien vastauksista puuttui kuitenkin pitkän aikavälin strateginen visio. Esityksen aikana jokainen voi kirjoittaa ylös, mikä on heidän mielestään tärkein asia, jota pitäisi parantaa korkeakoulupedagogiikassa tai -opetuksessa. Esityksen ajan voi seistä ja venytellä.

AUDITORIO

”Yhteinen tahtotila parhaasta mahdollisesta koulutuksesta” – pedagogisella johtamisella kohti hyvinvoivaa korkeakouluyhteisöä

Niinikoski, Sanna, asiantuntija, pedagoginen kehittäminen, Laurea-ammattikorkeakoulu
Nurkka, Pauliina, johtaja, pedagoginen kehittäminen, Laurea-ammattikorkeakoulu
lisätietoa: sanna.Niinikoski@laurea.fi

Esityksen tavoitteena on tarkastella pedagogista johtamista korkeakouluyhteisöjen pedagogista hyvinvointia tukevana ilmiönä ja arjen toimintana. Esityksessä kerrotaan, miten pedagogista johtajuutta uudistamalla on kehitetty korkeakouluyhteisön hyvinvointia sekä oppimisen laatua Laurea ammattikorkeakoulussa. Konferenssin teemoista esitys linkittyy sekä pedagogisen johtamisen että hyvinvoiva korkeakouluyhteisö alateemoihin.
Koulutuspolitiikan kiristyminen ja korkeakoulujen rahoituksen väheneminen vaativat tehokkaampia ja vaikuttavampia koulutusprosesseja. Korkeakouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppimisen ilon varmistamiseksi tarvitaan uusia opetus- ja oppimistapoja. Nämä huomiot johtivat vuoden mittaiseen avoimeen yhteiskehittämisen prosessiin Laureassa, jossa rakennettiin pedagoginen ohjelma. Pedagogisella ohjelmalla kirkastetaan kollektiivista pyrkimystä uudistaa opetusta ja oppimista. Ohjelman tavoitteena on
jäsentää pedagogisen ajattelun yhteistä ymmärrystä ja selkeyttää tulevien vuosien pedagogisia valintoja. (Ojasalo & Nurkka 2023)

Pedagogisiin valintoihin vaikuttavat opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat korkeakoulujen yhteiset tavoitteet sopimuskaudelle 2025-2028, jotka ovat nostoja hallituksen korkeakoulu- ja tiedepoliittisista
tavoitteista. Yksi tavoitteista on, että ”korkeakouluja johdetaan hyvin, työ- ja opiskeluhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti”. Näin ollen sekä pedagogisen
johtamisen, että hyvinvoinnin kysymykset on sidottu korkeakoulujen ohjauksen elementteihin. Tässä suullisessa esityksessä kerromme Laureassa tehdystä pedagogisen johtamisen kehittämistyöstä ja
lukuvuoden aikana toteutuneista uudistuksista. Jäsennämme tulokset Juha Jalkasen (2020) pedagogisen johtamisen kolmen ulottuvuuden eli pedagogiikan johtamisen, pedagogisen asiantuntijayhteisön
johtamisen ja pedagogisesti johtamisen kautta. Yksi ilmentymä aikaansaaduista tuloksista on arjen puheeseen noussut pedagoginen johtaminen ja ymmärrys sen merkityksestä koko korkeakouluyhteisön
pedagogiselle hyvinvoinnille. Suullinen esitys pohjautuu esittäjien omiin kokemuksiin ja havaintoihin pedagogisen johtamisen
kehittämisen fasilitaattoreina. Esityksessä hyödynnetään myös koulutustoiminnan kehittämispäälliköiden eli keskijohdon omia kokemuksia pedagogisena johtajana toimimisesta, siinä onnistumista tukevista ja haastavista seikoista sekä pedagogisen johtamisen käytäntöjen kehittämisestä.

AUDITORIO

Tarvitaanko pedagogista johtamista työelämässä?

Levy, Anna, kehittämispäällikkö, FT, TtM, HUS-yhtymä, Tutkimus- ja opetusjohto
lisätietoa: anna.levy@hus.fi

Tarkoitus:
Työelämässä annettava koulutus vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista kehittämistä, jotta tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin ja opiskelijan osaamisen karttuminen mahdollistuu osana yliopistosairaalan perustoimintaa ja potilaan hoitamista. Koulutuksen tulee olla laadukasta ja mahdollistaa opiskelijan osaamisen karttumisen potilaan saadessa hyvää,
arvostavaa ja turvallista hoitoa. Laadun lisäksi osana koulutuksen kehittämistä ja sen ekosysteemiä on huomioitava koulutuksen merkitys aluetaloudelle ja elinkeinoelämälle, joka näkyy osaavana ja riittävänä työvoimana. Keskeinen viitekehys ja aineistonkeruu:
Suomen ensimmäinen selvitys yliopistosairaalan lääketieteen alojen opetuksen nykytilasta, koulutuksen järjestämisestä ja opetukseen vaikuttavista tekijöistä valmistui HUSissa 2023.
Aineisto (n = 130) kerättiin HUSin kaikilta tulosalueilta ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan toimijoilta työpajojen ja keskustelujen muodossa. Aineiston analysoitiin sisällönanalyysilla. Tulosten ja raporttien pohjalta johdettiin opetuksen tiekartta
2023–2027.

Tulokset:
HUSin opetuksen tiekartan keskeisimpinä kehittämiskohteina on edistää: opetusrakenteita ja kliinisen oppimisympäristöä, oppijan polkua ja jatkuvaa oppimista, oppijoiden tasavertaista ja arvokasta kohtelemista, opetuksen urapolkuja sekä HUSin sisäisiä opetusverkostoja. HUS opetuksen tiekartan pohjalta on käynnistetty kolme strategista projektia, jotka toteutetaan yhteistyössä HUSin ja Helsingin yliopiston kanssa. Strategiset projektit ovat:

  1. Keskitetty hakeutumispalvelu lääketieteen opiskelijoille ja valmistuneille lääkäreille. Tavoitteena perustaa oppilähtöinen hakeutumispalvelu HUSin harjoitteluun.
  2. ARVOKAS OPPIJA – oppimista tukeva ympäristö ja tasavertaiset käytänteet HUSissa. Tavoitteena on edistää psykologisesti turvallisen oppimisympäristön luomista ja tasavertaisia oppijan oikeuksien toteutumista.
  3. Lääketieteen alojen opiskelijoiden ja erikoistuvien kohtaaminen ja laadukas perehdytys. Tavoitteena on kehittää opiskelijoiden ja erikoistuvien kohtaamista ja laadukasta perehdyttämistä HUSiin.
    Esityksessä pedagogisen johtamisen vaikutteista yliopistollisessa sairaalassa osana HUSin tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaatiotoimintaa (TKKI).

Luokka vi-C-130

Uuden yliopistopedagogiikan opintokokonaisuuden tutkimusperustainen ja yhteisöllinen kehittäminen

Hyytinen, Heidi, professori, Itä-Suomen yliopisto, Kasvatustieteiden ja psykologian osasto
Lähdesmäki, Sirkku, yliopistopedagogiikan yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, Kasvatustieteiden ja psykologian osasto
Väisänen, Sanna, yliopistopedagogiikan yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, Kasvatustieteiden ja psykologian osasto
lisätietoa: heidi.hyytinen@uef.fi

UEFpeda on uusi yliopistopedagogiikan koulutukseen ja tutkimukseen erikoistunut tutkimusryhmä Itä-Suomen yliopistosta. Ryhmä vastaa yliopistopedagogiikan opetuksesta ja alan tutkimuksesta ja tekee yhteistyötä eri verkostojen kanssa. Tämän esityksen tavoitteena
on kuvata yliopistopedagogiikan opintokokonaisuuden opetussuunnitelmatyötä vaiheineen. Hyvin suunniteltu ja toteutettu opetussuunnitelmatyö tukee opettajien hyvinvointia.
Uuden 60 opintopisteen opintokokonaisuuden opetussuunnitelmatyön keskiössä ovat tutkimusperustaisuus ja yhteisöllisyys. Tutkimusperustaisuus ankkuroituu neljään eri osa-alueeseen: 1) opetussuunnitelma ja sen kehittämistyö heijastavat ja hyödyntävät ajankohtaista yliopistopedagogista tutkimusta, 2) opetussisällöt ja -menetelmät perustuvat tutkimukseen, 3) opetuksessa hyödynnetään tutkivia opetusmenetelmiä ja opinnot tarjoavat opettajille mahdollisuuden yliopistopedagogisen tutkimuksen tekemiseen, 4) UEFpedan tutkimusryhmä tutkii opintokokonaisuuden merkittävyyttä ja opintokokonaisuuden
jatkokehittäminen perustuu tutkimukseen (Toom & Pyhältö, 2020; Cao, 2021).
Opintokokonaisuuden kehittäminen pohjautuu vahvasti myös yhteisöllisyyteen. Yhdessä tekeminen, arvostetuksi tuleminen ja aito osallisuus vahvistavat yhteisöä ja hyvinvointia. Tavoitteena on, että opetussuunnitelman taustalla olevat arvot ja siihen sisältyvät käytänteet tukevat pedagogisen kulttuurin kehittymistä myös yliopistotasolla (ks. Myllykoski-Laine et al., 2022). Koulutuksen käytyään opettajat pystyvät reflektiivisesti, eettisesti ja uutta luovasti kehittämään ja arvioimaan omaa opetustaan. Lisäksi he toimivat aktiivisina opetuksen ja opetussuunnitelmien kehittäjänä yhdessä kollegoidensa kanssa yli tiedekuntarajojen (ks. van Dijk et al., 2020). Koska opintokokonaisuus antaa koulutuksen käyneille opettajan
pedagogisen pätevyyden, koulutus vastaa yliopistotutkinnoista annettuja asetuksia. Opintokokonaisuudessa huomioidaan myös Itä-Suomen yliopiston päätökset ja strategia. Opetussuunnitelmassa painottuvat näin ollen esimerkiksi seuraavat teemat: yhteisöllinen ja hyvinvoiva yliopistoyhteisö, moninaisuus, monitieteisyys, kansainvälisyys ja työelämärelevanssi. Konkreettisena esimerkkinä moninaisuuden ja hyvinvoinnin teemasta on, että koulutuksen aikana opettaja tiedostaa moninaisuuteen ja opiskelukykyyn yhteydessä
olevia tekijöitä. Lisäksi hän kehittää ohjatusti opetustaan ja ohjaustaan siten, että pystyy tukemaan opiskelijoiden opiskelukykyä ja hyvinvointia tiedostaen oman jaksamisensa edellytyksiä.

Luokka vi-C-130

Digivisio2030: Digipedagogiikan laatukriteerit ja oppijan yhtenäinen käyttökokemus

Hakala, Sini, Koordinaattori, Digivisio2030
Huhtala, Kalle, Projektipäällikkö, Digivisio2030
lisätietoa: sini.hakala@csc.fi

Uuden oppiminen ja uudenlaiset osaamistarpeet korostuvat nopeatahtisessa maailmassamme. Tarve jatkuvalle oppimiselle elämän kasvavat tulevaisuudessa. Opin.fi palvelu on Digivisio2030 –hankkeessa kehitettävä digipalvelu, joka kokoaa korkeakoulujen
jatkuvan oppimisen tarjonnan yhteen paikkaan. Opin.fi-palvelun tarjonnan laadukkuuden tueksi hankkeessa on luotu korkeakoulujen kanssa yhteiset Digipedagogiikan laatukriteerit.
Digipedagogiikan laatukriteerit muodostuvat viidestä osa-alueesta: tutkimusperustaisuus, monimuotoisuus, modulaarisuus, saavutettavuus ja käytettävyys. Laatukriteerien perustana
on tutkimusperustaisuus: tae luotettavasta, tutkittuun tietoon perustuvasta koulutustarjonnasta. Monimuotoisuus viittaa eri taustoista tulevien, eri elämäntilanteissa olevien oppijoiden huomioimiseen koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Käytännössä monimuotoisuus tarkoittaa erilaisia työskentelytapoja ja vaihtoehtoisia suoritustapoja. Modulaarisuudella tavoitellaan koulutustarjonnan pinottavuutta. Modulaarisuuden myötä
oppijalle avautuu mahdollisuuksia valita joustavasti omaan tilanteeseen ja tarpeeseen sopivia sisältöjä. Saavutettavuudella edistetään avointa oppimista ja varmistetaan saavutettavuusvaatimusten toteutuminen. Käytettävyys ohjaa korkeakouluja tekemään oppimisalustoistaan johdonmukaisia ja suosimaan korkeakoulun tasolla yhtenäisiä rakenteita.

Digivisio -hankkeessa tehtävä laatutyö pohjautuu korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön ja yhteiseen tavoitteeseen tarjota jatkuville oppijoille laadukkaita sisältöjä. Digipedagogiikan
laatukriteereiden kehittämistyöhön ovat osallistuneet digipedagogiikan osatoteuttajat, asiantuntijaryhmät sekä pilotti- ja muutoskoordinaattoriverkostot. Laatukriteerien konkretisoimiseksi hankkeessa on tuotettu Digipedagogiikan studio -webinaareja ja
Digipedagogiikan laatukriteerien työkirja. Lisäksi hankkeessa on käynnissä kehitystyö oppimisalustojen yhtenäisen käyttökokemuksen kehittämiseksi. Digipedagogiikan laatukriteerien edistämiseksi ja korkeakoulujen laatutyötä tukemaan osatoteutustyössä luodaan yhteisiä oppimisalustoilla käytettävien verkkototeutusten
esimerkkiratkaisuja korkeakouluyhteisön käyttöön. Kehitystyö perustuu hankkeessa toteutettuun Oppimisalustayhteistyö -esiselvitykseen. Esiselvityksen jatkotyönä tullaan kehittämään eri korkeakoulujen oppimisalustojen välillä liikkuvan oppijan yhtenäistä
käyttökokemusta ohjeistuksen ja yhdenmukaistettujen kurssielementtien avulla. Oppimisalustojen yhtenäisen käyttökokemuksen kehittäminen nivoutuu tiiviisti laatukriteereihin ja tuo korkeakouluille konkreettisia työkaluja kehittää laatua. Esityksessä kerromme Digivisio2030 -hankkeessa tehtävästä kehittämistyöstä digipedagogiikan laadun parissa. Keskitymme erityisesti korkeakoulujen kanssa työstettyihin laatukriteereihin. Esittelemme laatukriteerien prosessia sekä konkreettisia
toimia, joilla hankkeessa tuetaan korkeakouluja laatukriteerien soveltamisessa. Lisäksi kuvaamme oppimisalustayhteistyön etenemistä yhtenä konkreettisena esimerkkinä kehitystyöstä, missä tavoitteena on oppijan yhtenäisen oppimiskokemuksen saavuttaminen.

Luokka vi-C-130

Digipedagogiikan parantava voima: fokuksessa opiskelijoiden hyvinvointi

Puranen, Pasi, Director, LAB University of Applied Sciences, Language Centre
Kullberg, Olesia, Senior Lecturer, LAB University of Applied Sciences, Language Centre
lisätietoa: pasi.puranen@lab.fi

Digitalisaatio on tuonut opetukseen paljon uusia mahdollisuuksia. Verkko-opetuksesta on tullut keskeinen osa opettajan työtä ja opiskelijan arkea. Joustavuuden ja monipaikkaoppimisen
kääntöpuoli voi kuitenkin olla opiskelijoiden heikommat oppimistulokset tai suurempi opintojen keskeyttäminen. Uusi digiaika vaati opettajilta uudenalaista ajattelua ja asennemuutosta:
opiskelijoiden on opittava uusia taitoja menestyäkseen verkko-opinnoissa, ja näiden taitojen opetus täytyy integroida oppiaineiden opettamiseen. Esityksessämme käytämme 2digi2 -hankkeessa tuotettuja materiaaleja ja demonstroimme niiden käytettävyyttä opettajan apuna opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisen näkökulmasta. Esittelemme neljä eri aihepiiriä, jotka tukevat opiskelijoiden hyvinvointia opintojen aikana:

  1. Mitkä ovat keskeisimmät digitalisaation mukanaan tuomat oppimistavoitteet ja miten
    voimme lisätä esimerkiksi terveyteen liittyviä tavoitteita opintojakson oppimistavoiƩeisiin?
    Miten voimme auttaa opiskelijoita omaksumaan terveellisiä työtapoja ja olemaan tietoisia
    digitaalisessa ympäristössä työskentelemisen vaikutuksesta aivoterveyteen ja työkykyyn?
  2. Digitaalisuus haastaa myös geneeristen taitojen vahvistamisen verkko-opetuksessa
    Opiskelijan itsesäätelytaitoja on mahdollista kehittää ja toisaalta verkko-opintojaksot voidaan
    suunnitella niin, että myös ne opiskelijat, joiden itsesäätelytaidot ovat heikommat, saavat
    onnistuneita oppimisen kokemuksia ja pystyvät suoriutumaan verkko-opinnoistaan. Tämä on
    myös hyvä keino vähentää keskeyttämisiä.
  3. 2Digi2 –hankkeessa digitaalisten opintojaksojen saavutettavuus ja erilaisten oppijoiden
    huomioiminen verkko-opintojaksoilla oli keskeisessä osassa. Hankkeen verkkosivuille on
    koottu tietoa ja vinkkejä, miten verkko-oppimisesta tehdään inklusiivista, kaikenlaiset oppijat
    huomioivaa.
  4. Sekä opettajan ja opiskelijoiden välisen että opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen
    huomioiminen ja kehitäminen lisää verkko-opintojaksojen laatua. Merkityksellisellä
    vuorovaikutuksella voidaan parantaa opiskelijoiden oppimiskokemusta ja sitä kautta
    hyvinvointia.
    Suomen yliopistojen kielikeskusten verkoston (Finelc) 2digi2 on kansallinen hanke, johon osallistui
    opettajia ja henkilökuntaa kolmestatoista kielikeskuksesta ympäri Suomea. Hankkeessa on luotu
    materiaaleja, ohjeita ja vinkkejä auttamaan kaikkia korkeakouluopettajia opetuksessa ja
    verkkoviestinnässä. Hankkeen nettisivut: https://2digi2.languages.fi/

Vi-C-146

Opettajan digipedagoginen osaaminen –kysely hyvinvointia boostaamassa

Oikarinen, Viivi, suunnittelija, OULUN YLIOPISTO, ICT-palvelut, Digipedagogiikka- ja videopalvelut
Vertanen, Tiina, suunnittelija, OULUN YLIOPISTO, ICT-palvelut, Digipedagogiikka- ja videopalvelut
lisätietoa: viivi.m.oikarinen@oulu.fi

Oulun yliopiston strategisena tavoitteena on tuottaa pedagogisesti laadukasta ja joustavaa koulutusta erilaisille oppijaryhmille ja sujuvoittaa oppijalähtöistä koulutusta digitaalisuuden
mahdollisuuksia hyödyntäen. Osaava ja hyvinvoiva opetushenkilöstö on avainasemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa, kuten myös erinomaisen opiskelijakokemuksen tarjoamisessa.
Tässä esityksessä kerrotaan, kuinka Opettajan digipedagoginen osaaminen –kyselyä Oulun yliopistossa hyödynnetään niin opettajan digipedagogisen osaamisen kehittämisen työkaluna, hyvinvoinnin lisäämisen tukena kuin myös laajemmin pedagogisen johtamisen
välineenä. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi yhteistyössä digipedagogiikka- ja videopalveluiden, koulutusvararehtorin, henkilöstöhallinnon sekä tiedekuntien digimentoreiden kanssa.
Opettajalle kysely on mahdollisuus tunnistaa, sanoittaa ja tehdä osaamista näkyväksi erilaisissa ajankohtaisissa digipedagogiikan teemoissa, muun muassa pedagogisissa kysymyksissä sekä saavutettavuuteen, digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöön,
videoviestintäosaamiseen ja tietoturvaan liittyen. Tulokset käydään läpi henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa, jolloin yhdessä esihenkilön kanssa osaamista on mahdollista suunnata ja vahvistaa itselle mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla. Esihenkilöille
keskustelut aiheesta antavat eväitä esihenkilötyöhön, tiedekunnille ja tutkinto-ohjelmille tieto opettajien digipedagogisen osaamisen tasosta on valtavan arvokasta tutkinto-ohjelmien kehittämisessä ja koulutuksen laadun parantamisessa. Yliopistotasolla tulokset
toimivat pohjana opetuksen digipedagogisen tuen ja palveluiden kehittämisessä sekä opettajille tarjottavan henkilöstökoulutuksen suunnittelussa. Esityksessä tarkastellaan Opettajan digipedagoginen osaaminen -kyselyä erityisesti opetushenkilöstön työhyvinvointia lisäävänä toteutuksena ja opetuksen arvostuksen
näkökulmasta. Esityksessä avataan kyselyn peruslähtökohtia ja osoitetaan, miten aiempien kehityskeskustelukierrosten tuloksia on kyselyn osalta konkreettisesti käytetty opetushenkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin tukemisessa.

Vi-C-146

Opiskelijoiden näkemyksiä ja toiveita jatkuvan oppimisen asynkronisesti ja itsenäisesti toteutetun opetuksen kehittämiseksi

Alhonsuo, Mira, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu, Arktiset luonnonvarat ja talous
Hurri, Päivi, lehtori, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusyksikkö
Soininen, Tiina, tiedolla johtamisen lehtori, Karelia ammattikorkeakoulu, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma
Väätäjä, Heli, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu, Arktiset luonnonvarat ja talous
lisätietoa: tiina.soininen@karelia.fi

Asynkronisesti ja itsenäisesti suoritettavat MOOC tyyppiset toteutukset kasvattavat suosiotaan opiskelijoiden keskuudessa jatkuvassa tai elinikäisessä oppimisessa. Oppilaitoksilla on myös entistä enemmän tarjolla tämän tyyppisiä toteutuksia. JOTPA rahoitteisessa Tiedolla johtaminen ja data-analytiikka koulutuksessa opetus järjestetään täysin asynkronisesti ja itsenäisesti, nauhoitteiden, itseopiskelumateriaalien ja muun muassa automatisoitujen tenttien avulla. Opiskelijat voivat edetä
kullakin opintojaksolla täysin omaan tahtiinsa ja heidän opiskeluunsa ja tiedon- tai osaamistarpeeseensa soveltuvassa järjestyksessä. Osaajakoulutus on herättänyt kiinnostusta ja kahden opintojakson 100 paikkaa täyttyivät muutamassa päivässä.
Ensimmäisen toteutetun opintojakson aloitti 90 opiskelijaa. Toisen opintojakson aloitti ilmoittautumisista huolimatta alhaisempi määrä opiskelijoita, 74 kappaletta ilmoittautuneista. Myös kolmannelle opintojaksolle tuli peruutuksia, ja näyttäisi siltä, että mitä pidempi aika on ilmoittautumisen ja opintojakson aloittamisen välillä sitä enemmän peruutuksia ilmenee. Tällöin varapaikoilta voi ottaa lisää opiskelijoita mukaan toteutuksille. Suoritusprosentti opintojaksoilla oli 62-63%. Osallistuneilla opiskelijoilla näyttää olleen vahva motivaatio opiskella ja suorittaa opintojaksot. Opintojaksojen toteutustapa näyttää myös tukevan opiskelijoiden opiskelutavoitetta.
Yleisesti ottaen avoimen koulutuksen läpäisyaste on vain noin 30%.
Asynkroninen koulutus pystyy ratkaisemaan useita käytännön esteitä ja haasteita, joita opiskelijoilla tai opettajilla voi olla Se alentaa koulutuksen kustannuksia, lisää työssäkäyvien mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja lisää elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia erilaisilla oppijoilla. (Belanger
ja Jordan 2000.)

Esityksessämme kerromme opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä kahdesta ensimmäisestä kurssista osaajakoulutuksessa. Perustamme esitelmän opiskelijoilta saatuun opiskelijapalautteeseen, tehtyyn kyselyyn ja oppimisanalytiikkaan. Keskustelemme opiskelijoiden näkemyksistä ja toiveista suhteessa toteutustapoihin sekä opiskelun rytmityksestä, mm. ajankäytön ja opiskeluun käytettyjen paikkojen osalta.

Vi-C-146

Taideyliopiston henkilöstön digitaitojen tasonnosto – osaamisen määrittäminen vaatii ymmärryksen omasta digitaalisesta ympäristöstä

Laatikainen, Juha, Digipedagogiikan asiantuntija, Taideyliopisto, Avoin kampus.
lisätietoa: juha.laatikainen@uniarts.fi

Kehittämistyön tarkoitus ja mahdolliset tutkimuskysymykset
Henkilöstön digitaitojen tasonnosto –projektin tavoitteena on tunnistaa Taideyliopiston henkilöstön digiosaamisen kehittymistarpeet, määritellä tavoitetason(t) sekä toimenpiteet kehittymisen varmistamiseksi. Välillinen tavoite projektissa on lisätä henkilöstön hyvinvointia digitaalisen osaamisen myötä, koska henkilöstön pedagogisen tuen kyselyssä yli puolet vastaajista koki kaipaavansa tukea opetusta ja oppimista tukevan teknologian osalta.
Keskeinen viitekehys T-PACK (Kyllönen 2020) ja Strengthening TPACK (Porras-Hernández & Salinas-Amescua 2013).
DigCompEd.

Käytetyt kehittämistyön toteutustavat
Kehittämishanke, osallistava suunnittelu, kysely ja yhteiskehittäminen.
Keskeiset tulokset tai havainnot Digiosaamisen kehittämistä ei voi tehdä ilman, etä on ymmärrys kaikista toimijoista yliopiston
digitaalisessa ympäristössä. Yksitäinen digiosaamisen alue voi vaa a usean toimijan, kuten IT-, la-, AV- ja opetusteknologiapalvelun yhteistyötä taustalla. Kaikkien toimijoiden ja heidän vastuiden
karttoitaminen osana kehitystyötä tuo osaamismatriisin tekemiseen selkeytä, kun esimerkiksi toimija, joka tukee ja kouluttaa tiedonhankintaa, määrittää myös sen tekemisen työkalut ja
osaamistasot. Oikeiden toimijoiden löytäminen tekee osallistavasta suunnittelusta ja yhteiskehittämisestä tuloksellista. Yliopiston rakenteen ymmärtäminen ja oikeiden toimijoiden hahmottaminen sieltä on iso osa kehitystyötä. On myös ymmärrettävä, mitkä työkalut, ympäristöt ja työnkulut ovat kaikille yhteisiä, ja mitkä ovat
liian syvällä substanssin digitaalisessa osaamisessa, eikä relevantteja kaikille yliopistoyhteisön jäsenille. Tätä takla in Taideyliopistossa tekemällä kolme erillistä digiosaamisen alueita, jotka
vastaavat T-PACK mallin pääalueita, sillä rajoitteella etä tekninen osaaminen on digitaalisista teknistä osaamista. Tekemisen myötä hahmottui, etä tekninen osaaminen ja pedagoginen osaaminen olivat
alueita, joissa voidaan määrittää kaikille yhteisiä relevantteja sisältöjä.
Käytännön jatkoseuraamukset Koulutuksien tuottaminen ja niiden suhteen määrittäminen tukepalveluihin ja mentorointiin on
seuraava askel projektissa.

Vi-C-339

Opetussuunnitelmat ja kurssit edistämässä kestävyysosaamista korkeakouluissa

Mykrä, Niina, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos
Jaakkola, Noora, asiantuntija, Aalto-yliopisto
Karvonen, Meeri, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
Lehtonen, Anna, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos
lisätietoa: niina.p.mykra@jyu.fi

Kuinka korkeakoulujen opetussuunnitelmat ja niiden puitteissa toteutettava opetus rakentavat opiskelijoiden kestävyysosaamista? Millaisin keinoin korkeakoulut voivat vahvistaa kestävyyskysymysten sisällyttämistä opetukseen? Kuinka muutosta kohti kestävyyttä voi
jäsentää? Työpajan tarkoituksena on koota yhteen korkeakoulujen kestävyyden edistämisestä kiinnostuneita, jakaa kokemuksia ja kehittää yhteisiä strategioita, jotta korkeakoulut voisivat
tarjota opiskelijoilleen entistä vankemman perustan kestävän tulevaisuuden rakentajina.

Työpaja alkaa kahdella lyhyellä alustuksella Aalto-yliopistosta (Noora Jaakkola ja Meeri Karvinen) ja Jyväskylän yliopistosta (Niina Mykrä ja Anna Lehtonen): Aalto-yliopistossa on tehty pitkäjänteistä työtä kestävyyskysymysten ja opetussuunnitelmien parissa. Jyväskylän
yliopistossa puolestaan on käynnissä opetussuunnitelmauudistus, jossa kestävyyskysymykset pyritään ottamaan entistä paremmin huomioon. Tämän jälkeen kaikkien osallistujien toivotaan
kertovan yhden esimerkin hyvästä ja/tai huonosta kokemuksesta kestävyyskasvatuksen kehittämiseen liittyen omassa korkeakoulussaan. Jos osallistujia on paljon, keskustelu käydään
ryhmissä. Kaikki kokemukset kootaan yhdeksi käsitekartaksi. Lopuksi ideoidaan, mitä korkeakoulut voivat tehdä yhdessä ja tunnistetaan jatkoaskeleita yhteistyölle. Työpaja on osa tapahtumien sarjaa, jossa keskitytään kestävyysosaamiseen korkeakoulutuksessa. Syksyn
2024 Kasvatustieteen päivillä järjestimme symposiumin Kestävyysmurros ja opetussuunnitelmien kehittäminen korkeakouluissa. Symposiumissa tunnistettiin tarve
keskustelujen jatkamiselle, ja yhteistyötä on jatkettu esimerkiksi 7.2.2024 toteutetussa Monialainen ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen tutkijaverkosto SIRENEn iltapäiväkahvittapahtumassa. Pedaforum 2024:ssä toteutettavan työpajan tavoite on jakaa kokemuksia ja syventää osallistujien ymmärrystä keinoista, joilla kestävyyden sisällyttämistä opetussuunnitelmiin voidaan tukea korkeakoulutuksessa. Tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja vauhdittamaan korkeakoulujen kestävyyssiirtymää ja koulutuksen uudistumista. Työpaja edistää yhteistyötä korkeakoulujen välillä.

Vi-D-214-215

Miten varmistetaan, että korkeakoulutus on kaikkien saavutettavissa? Tiedekasvatuksen ja toisen asteen yhteistyön keinoin kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta

Harsia, Tuulikki, asiantuntija, Tampereen yliopisto, Koulutus ja oppiminen

Salkonen, Laura, erityisasiantuntija, Tampereen yliopisto, Koulutus ja oppiminen

lisätietoa: juniversity@tuni.fi

Työpajassa tarkastelemme korkeakoulutuksen saavutettavuutta laajasti yhteiskunnallisella tasolla, ottaen huomioon toimenpiteet varhaisessa vaiheessa ennen koulutukseen hakeutumista ja opintojen aloittamista. Tiedekasvatus ja toisen asteen yhteistyö ovat keinoja vahvistaa koulutuksen saavutettavuutta ja tasa-arvoa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut Korkeakoulutuksen visio 2030-työssä kunnianhimoisen tavoitteen, jonka mukaan 50% ikäluokasta tulisi olla korkeakoulutuksen piirissä vuoteen 2030 mennessä. Pienentyvät ikäluokat ja monimuotoisempi väestöpohja korostavat korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien tavoittamisen merkitystä. Opiskelijavalintauudistukset ja uusi rahoitusmalli puolestaan lisäävät tarvetta laajentaa nuorten tietopohjaa ja tarjota enemmän tukea opiskelupaikan valintaan jo ennen hakuvaihetta. Uusi lukiolaki ja lukion opetussuunnitelma (LOPS 2019) edistävät toisen asteen ja korkea-asteen välisen yhteistyön tiivistämistä, mikä sujuvoittaa nuorten siirtymistä korkea-asteelle.

Tiedekasvatus on keino vahvistaa tiedeosaamista. Se tarjoaa mahdollisuuden kiinnostua ja oppia tieteistä sekä vaikuttaa valintoihin jo varhaisessa vaiheessa. Se lisää kykyä tulkita ja arvioida tietoa sekä ympäröivää maailmaa vahvistaen myös kansallista tiedepääomaa. Toisen asteen yhteistyö sijoittuu tiedekasvatuksen ja opiskelijarekrytoinnin rajapintaan ja voi olla muodoltaan esimerkiksi toiselle asteelle kohdennettuja toimenpiteitä ja yhteistyömalleja. Yhteistyö toisen ja korkea-asteen välillä mahdollistaa korkeakoulujen tarjoaman tiedon ja kokemusten jakamisen osana toisen asteen opintoja. Tiedekasvatuksen ja toisen asteen yhteistyön keinoin voimme laajentaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta tarjoamalla lapsille ja nuorille kokemuksia ja tietoa korkeakoulumaailmasta.

Työpajan aikana kuvaamme Tampereen yliopiston tiedekasvatuksen ja toisen asteen yhteistyön malleja ja jaamme ajatuksia, kuinka näiden avulla voidaan tukea koulutuksen saavutettavuutta ja tasa-arvoa. Työpaja on suunnattu kaikille korkeakoulutoimijoille. Työpaja alkaa asiantuntija-alustuksella, jonka jälkeen jatkuu Learning café -työskentelyllä. Työskentely pyrkii kannustamaan osallistujia pohtimaan teemaa sekä oman korkeakoulunsa näkökulmasta että kansallisesti. Minimiosallistujamäärä on 15 henkeä.

Vi-D-217/218

Työpaja kansallisen oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksen päivittämisestä

Jauhiainen, Ilmari, asiantuntija, Tieteellisten seurain valtuuskunta, Avoimen tieteen sihteeristö
Kaipainen, Terhi, tietoasiantuntija, XAMK, kirjasto
Lindfors, Anna, projektipäällikkö, CSC, Avointen oppimateriaalien kirjasto
Vallittu, Marjo, informaatikko, Jyväskylän yliopisto, Avoimen tiedon keskus
lisätietoa: ilmari.jauhiainen@tsv.fi

Kansallista avoimen tieteen ja tutkimuksen linjauskokonaisuutta päivitetään vuosina 2024–2025. Yhtenä osana linjauskokonaisuutta päivitetään siihen sisältyvä Oppimisen ja oppimateriaalien
avoimuuden linjaus. Työpajan tavoitteena on osallistaa korkeakouluopettajia ja opetuksen tukipalveluhenkilöitä päivittämiseen ja kerätä heidän mielipiteitään, mihin suuntaan linjausta olisi syytä kehittää erityisesti avoimia oppimateriaaleja koskevan osuuden kannalta. Työpajassa osallistujat pääsevät tutustumaan nykyisen linjauksen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin
kiertämällä kolmella työpisteellä, joissa pohditaan 1) avoimien oppimateriaalien tekemiseen ja hyödyntämiseen tarvittavia palveluita, 2) kannusteita omien oppimateriaalien avaamiseen sekä 3)
tietoisuuden lisäämistä avoimista oppimateriaaleista. Työpajan osallistujat saavat yleiskuvan oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuteen liittyvistä kysymyksistä ja pääsevät vaikuttamaan
korkeakoulujen tulevaisuuden toimintaan vaikuttavan linjauksen kehittämiseen. Työpajan kesto on 90 min. Oppimisen avaamisella tarkoitetaan oppimaan pääsyn ja osallistumisen laajentamista suuremmille yleisöille ja kohderyhmille madaltamalla oppimisen esteitä ja lisäämällä sen saavutettavuutta, esteettömyyttä, tarjontaa ja oppijakeskeisyyttä. Oppimisen avaaminen on näin yksi reitti jatkuvaan oppimiseen. Oppimisen avaamisessa hyödynnetään avoimia oppimateriaaleja sekä monenlaisia avoimia oppimis- ja opetuskäytäntöjä, joissa usein käytetään digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Näin työpaja koskettaa Pedaforumin teemoja Kestävä ja saavutettava korkeakoulutus, Korkeakoulupedagogiikka jatkuvan oppimisen tukena sekä Digitalisaatio korkeakouluopetuksessa ja -oppimisessa

Vi-D-328

Oppimiskokemuskysely LearnWell ohjauksen osana

Rönkkönen, Sara, lehtori, HAMK Edu, LearnWell-tutkimusryhmä
Kosenkranius, Merly, postdoc-tutkija, HAMK Edu, LearnWell-tutkimusryhmä
Hailikari, Telle, tutkijayliopettaja, HAMK Edu, LearnWell-tutkimusryhmä
lisätietoa: sara.ronkkonen@hamk.fi

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) LearnWell-tutkimusryhmän tavoitteena on korkeakouluoppimisen, -opetuksen ja -yhteisön hyvinvoinnin kehittäminen oppijalähtöisesti ja tutkimusperustaisesti. Tutkimme oppimista ja opettamista erityisesti hyvinvoinnin käsitteiden avulla. LearnWell on oppimiskokemuskysely, johon HAMKin AMKopiskelijat vastaavat vähintään kahdesti opintojensa aikana. Helsingin yliopiston HowULearn-kyselystä (Parpala & Lindblom-Ylänne, 2012; Hailikari & Parpala, 2014)
edelleen ammattikorkeakoulukontekstiin kehitetty kysely mittaa opiskelijoiden kokemuksia oppimiseen, opetukseen ja oppimisympäristöön, työelämävalmiuksiin ja opiskeluhyvinvointiin liittyen.

LearnWell-kyselyn kolme päätavoitetta ovat 1)
Tutkimuspohjainen datan kerääminen ja sen hyödyntäminen opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä; 2) Koko yhteisön pedagogisen hyvinvoinnin tukeminen lisäämällä
ymmärrystä siitä, mistä ja miten hyvinvoiva oppimisympäristö rakentuu; 3) Opiskelijoiden itsereflektion ja opiskeluun liittyvän tietoisuuden lisääminen ja tukeminen. Tässä esityksessä jaamme kevään 2023 ja 2024 kokemuksia käytännön kehittämistyöstämme ja kerromme LearnWell-oppimiskokemuskyselyn toteutuksesta ja
tulosten ryhmätasoisesta reflektiosta erityisesti ohjauksen näkökulmasta. Halusimme tuoda kyselyn yksilöllisen vastaamisen ja itsereflektion rinnalle yhteisöllisen ja ohjauksellisen prosessin, jonka avulla opiskelijat pääsevät keskustelemaan tuloksista
ryhmätasolla niin opiskelun kuin opetuksenkin näkökulmasta. Kyselyn tulokset purettiin ryhmätasolla ensimmäistä kertaa yhteistyössä opinto-ohjaajien kanssa keväällä 2023 (Rönkkönen & Rytkönen, 2023; Rönkkönen, Tuominen & Lahdenperä, 2023) ryhmäreflektiotilaisuuksissa, joihin osallistuivat opiskelijoiden lisäksi myös opinto-ohjaaja tai tutoropettaja. Yhtenä vielä käynnissä olevan kehittämistyömme keskeisimpänä havaintona voi nostaa LearnWell-oppimiskokemuskyselyn potentiaalin ja hyödynnettävyyden systemaattisena osana ohjausta. Tulosten käsittely yhdessä muiden
kanssa auttaa käsitteellistämään ja sanallistamaan oppimiseen ja hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä sekä tunnistamaan oppimisympäristön eri toimijoiden rooleja hyvinvoinnin tukijoina. Opiskeluhyvinvointi ei ole yksin opiskelijan, opettajan tai ohjaajan vastuulla, vaan se on koko korkeakouluyhteisön yhteinen asia.

Vi-D-328

Korkeakoulujen opiskeluhyvinvoinnin hyvien käytänteiden tietopankki – Korkeakoulujen opiskeluhyvinvoinnin koordinoivan hankkeen tuloksia

Asunmaa, Tuuli. Ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin asiantuntija. Opiskelijapalvelut. Aalto yliopisto.
Lahnalampi, Hanna. Kehittämispäällikkö. Centria ammattikorkeakoulu
Manninen, Milja. Suunnittelija. Ohjauksen tuki. Jyväskylän yliopisto
Ylönen, Elina. Opiskeluhyvinvoinnin asiantuntij. Opiskeluhyvinvoinnin yksikkö. Kaakkois-Suomen AMK
lisätietoa: milja.manninen@xamk.fi

Vuosina 2021 ja 2022 Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi erityisavustusta korkeakouluille Covid-19-pandemian aiheuttamien opiskeluhyvinvoinnin haasteiden minimoimiseksi.
Opiskeluhyvinvointia tukevia hankkeita koordinoi vuosina 2022-2023
Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi ja ohjaus -hanke (KOHO). Sen tehtävänä oli fasilitoida hankeverkoston tilaisuuksia ja toimintaa sekä tuottaa tietopankki opiskeluhyvinvoinnin toimijoiden tueksi.
KOHOn toiminnan tuloksena rakentui opiskeluhyvinvoinnin hyvien käytänteiden tietopankki Opiskeluhyvinvointi.fi. Se sisältää kaikkiaan seitsemän temaattista kokonaisuutta nk. korkeakoulujen jaettua haastetta, jotka ovat rakentuneet 27 korkeakoulu- tai konsortiokohtaisesta opiskeluhyvinvointitoimijoiden haastatteluaineistosta.

  1. Yhteisöllisyys ja vertaistuki
  2. Opiskelutaidot, oppimisvaikeudet ja oppimisen tuki
  3. Viestintä ja tukea tarvitsevien tavoittaminen – palvelujen saavutettavuus
  4. Opiskelukyvyn ja -hyvinvoinnin mittarit – tutkimusperustainen tarpeiden tunnistaminen, tulosten arviointi ja seuranta.
  5. Pedagoginen hyvinvointi – opetushenkilöstön proaktiivinen hyvinvointi- ja ohjausosaaminen
  6. Moniammatillinen yhteistyö – erityisasiantuntijuus, resurssit ja palveluverkosto
  7. Opiskeluhyvinvointityön strateginen johtaminen ja organisointi – ohjaustoiminnan ja työnjaon kehittäminen. Teemojen sisällöt on kuvattu ja niistä voi navigoida ko. teemaan liittyviin
    korkeakoulukohtaisiin hyviin käytänteisiin kansallisessa Avointen oppimateriaalien kirjastossa (AOE). Opiskeluhyvinvoinnin hyvät käytänteet tukevat kaikkien korkeakoulujen opiskelijoiden hyvinvointityötä valtakunnallisesti. Tietopankkiin on myös mahdollista lisätä hyviä käytänteitä jatkossakin, sillä sivustoa ylläpitää hankkeen myötä syntyneen KOHOverkoston koordinaattori.

Vi-D-328

Osuva kehittää ohjausta ja oppimisen tukea yhteisöllisesti Oulun ammattikorkeakoulussa

Toiviainen, Elina, projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajankoulutus
Laajala, Tiina, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajankoulutus
Hiltunen, Pirjo, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajankoulutus
lisätietoa: elina.toiviainen@oamk.fi

Esitys kertoo Oamkin ohjauksen ja oppimisen tuen Osuva-kehittämisprosessista. Kohderyhmänä ovat korkeakoulupedagogiikasta, ohjauksesta ja oppimisen tuesta sekä
saavutettavuudesta kiinnostuneet Pedaforumin osallistujat.
Osuva reagoi opettajan työnkuvan muutokseen ja lisääntyneeseen opiskelijoiden ohjaustarpeeseen. Ohjaus on ammattikorkeakoulussa moniammatillista yhteistyötä. Opiskelijoilla on myös monenlaisia oppimisen tuen tarpeita. Noin 17 %:lla on todettu oppimisvaikeus tai oppimiseen vaikuttava sairaus tai vamma ja noin 10 %:lla lukivaikeus
(Parikka, Holm, Ikonen, Koskela, Kilpeläinen & Lundqvist, 2021). Osuvassa vahvistetaan henkilöstön ohjauksen ja oppimisen tuen osaamista yhteistoiminnallisesti ja vertaisoppimista
hyödyntäen. Osallistuville opettajille tarjotaan 1–2 vuotta kestävä koulutus- ja vertaisoppimisprosessi. Sisällöt liittyvät ohjauksellisuuteen, yhteisöllisyyteen, opiskelukykyyn,
hyvinvoinnin ja oppimisen tuen menetelmiin sekä pedagogiseen saavutettavuuteen. Osuvassa muotoillaan myös Oamkin ohjauksen ja oppimisen tuen malli. Vertaisoppimisoppiminen käsitetään moniäänisenä vuorovaikutuksena ja osaamisen sekä
hyvien käytänteiden jakamisena yhteisössä yhteiseen tavoitteeseen pyrittäessä. (Alaniska 2024; Storti, 2022.) Osuvan kehittämistä voidaan tarkastella myös pedagogisen johtajuuden,
opettajuuden ja oppilaitoksen kulttuurin kehittämisen kautta. Ohjauksellinen ja opiskelijoiden moninaisuuden huomioon ottava opettajuus on myös organisaation yhteinen asenne- ja
kulttuurikysymys. (Eisenschmidt, AhƟainen, Kondratjev & Sillavee 2021; Reinius, Hakkarainen, Juuti & Korhonen, 2023.)
Esitys linkittyy konferenssin teemoista kestävään ja saavutettavaan korkeakoulutukseen ja pedagogiseen johtamiseen, sillä Osuva liittyy Oamkissa koko organisaatio- ja korkeakouluyhteisöön. Laadukkaalla ohjauksella ja oppimisen tuella edistetään henkilöstön sekä opiskelijoiden hyvinvointia. Osallistamme yleisön keskustelemaan ohjauksen ja oppimisen tuen kehittämisestä korkeakouluista esityksen aikana.

vi-S-125

Pelillisyyttä oppimiseen

Karttunen, Jari, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
lisätietoa: jari.karttunen@jamk.fi

Ludodidaktiikalla tarkoitetaan oppimisen ja oppimiskäyttäytymisen kehittämistä pelillisen ajattelun kautta. Ludodidaktiikka perustuu latinan kielen sanaan “ludus”, peli, jossa on säännöt. Se on pedagoginen lähestymistapa, joka hyödyntää pelillisyyttä, pelien periaatteita ja malleja oppimistilanteiden suunnittelussa. Ludodidaktiikan mahdollisuus on siinä, että se rohkaisee
uusien, luovien ratkaisujen etsimiseen ja löytämiseen eri tavoin haasteellisiin tilanteisiin siten, että oppijoiden innostus, motivaatio ja oppimisen ilo kasvavat. Näkökulma on oppimiseen liittyvien
tilanteiden uudelleenmuotoilua. Ludodidaktiikka on myös vuorovaikutuksen paradigma, jossa vastaanottajasta tulee käyttäjä ja pelaaja, joka pääsee vaikuttamaan oppimiseen ja sen prosessiin.
Työpajassa tutustumme ludodidaktiikan viitekehykseen ja pelillisyyden kehittämiseen opetukseen sekä mallinnukseen pelin elementtien käytöstä opettamisessa. Tämän jälkeen on toiminnallinen
osuus, jossa osallistujat pääsevät kokeilemaan pelillisyyden suunnittelua omaan työhönsä. Osallistujat voivat pohtia ja jakaa näkemyksiään ludodidaktiikan mahdollisuuksista oppimisessa ja
opetustyössä. Työpajassa on mahdollista myös tarkastella pelin roolia opetuksessa ja oppimisessa siitä näkökulmasta, synnyttävätkö ne sellaista osallisuutta ja mediakäytäntöjä, jotka tukevat tehokasta oppimista. Yhtenä esimerkkinä työpajassa esitellään kuinka suunnitella pelillinen toteutus ekososiaalisen sivistyksen periaatteiden opettamiseen.

vi-S-126

Mitä on pedagoginen johtaminen korkeakouluissa?

Parpala, Anna, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Yliopistopedagogiikan keskus
Mäki, Kimmo, korkeakoulupedagogiikan yliopettaja, Haaga-Helia, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Airaksinen, Tiina, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Opettajien akatemia
Ainiala, Terhi, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Opettajien akatemia
lisätietoa: anna.parpala@helsinki.fi

Pedagogisella johtamisella on suuri merkitys koko koulutusorganisaation toimintaan (Liebowitz & Porter, 2019), ja siitä on tullut ajankohtainen teema myös korkeakouluissa.
Pedagogisen johtamisen kehittämistä on kuitenkin hankaloittanut se, että se on käsitteenä melko epäselvä (Male & Palaiologou, 2017). Työpajan (60 min) tavoitteena on selventää, mitä pedagoginen johtaminen korkeakouluissa on. Työpaja alkaa osallistujien johdattamisella pedagogiseen johtamiseen tuoreen tutkimuksen kautta (10 min). Tämän jälkeen osallistujat keskustelevat ryhmissä siitä, mitä on hyvä opetuksen ja opetussuunnitelmatyön johtaminen ja
millaisia esteitä tälle johtamiselle havaitaan. Ryhmäkeskustelun tueksi jaetaan johtamisen tutkimuksessa käytössä olevia kyselylomakkeita ja pohditaan, voidaanko niiden avulla tutkia pedagogista johtamista korkeakoulukontekstissa (30 min). Pohdinnat kootaan yhteen ja
käydään yhteinen keskustelu siitä, millaisista elementeistä pedagoginen johtaminen korkeakouluissa koostuu. Keskustelun antia peilataan myös aiempiin tutkimustuloksiin (20 min). Työpaja auttaa korkeakoulutoimijoita hahmottamaan, mistä pedagogisessa
johtamisessa on kyse ja miten sitä voi kehittää korkeakoulukontekstissa. Työpaja toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston Opettajien akatemian ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa.

Vi-S-210

Yliopistopedagogiikka-lehden kirjoittajapaja

Murtonen, Mari, prof., Turun yliopisto, UTUPEDA-keskus
Hirsto, Laura, prof., Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
Tuuliainen, Anna-Maija, suunnittelija, Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos
lisätietoa: mari.murtonen@utu.fi

Muhiiko pöytälaatikossasi kiinnostavia tuloksia liittyen korkeakoulupedagogiikkaan? Tule Yliopistopedagogiikka-lehden työpajaan muokkaamaan ideastasi julkaisukelpoinen paperi! Voit
lähettää alustavan idean tai käsikirjoituksesi halutessasi ennakkoon osoitteeseen yliopistopedagogiikka@jyu.fi (mainitse viestissä Pedaforumin työpaja!), niin ehdimme tutustua siihen jo ennen tapaamista.Työpajaan voi tulla myös saamaan ideoita mahdolliseen tulevaan aineistonkeruuseen ja julkaisuun. Lehdessä julkaistaan sekä vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita että kuvauksia erilaisista kehittämishankkeista ja kokeiluista, keskustelunavauksia, kirja-arvioita ja esitelmiä.

Yliopistopedagogiikka-lehti on suomalaisten yliopistojen opettajien, ohjaajien ja tutkijoiden sekä opetuksen kehittäjien tai erilaisissa opetukseen liittyvissä tehtävissä työskentelevien kanava
pedagogiseen keskusteluun. Lehti on arvioitu julkaisufoorumin tasolle 1. Kirjoituksia julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi sekä englanniksi, mikäli ensimmäinen kirjoittaja ei taida kotimaisia kieliä. Lehti julkaisee kirjoituksia kaikilta yliopistojen tieteenaloilta laajasti ajankohtaisista aiheista. Toivotamme tervetulleiksi kirjoitukset, jotka käsittelevät yliopistopedagogiikkaa tai yliopisto- ja ammattikorkeakoulupedagogiikkaa yhdessä. Yliopistopedagogiikka-lehden kirjoittajapajassa työstetään pienryhmissä osallistujien artikkeli-ideoita tai kesken olevia käsikirjoituksia, tai suunnitellaan tulevaa aineistonkeruuta ja artikkelia. Lehden toimituskunnan jäsenet auttavat ideoinnissa, kirjoituksen suuntaamisessa, rajaamisessa ja tavoitteen kirkastamisessa. Voit kysyä toimittajaltamme kielenhuoltoon liittyviä asioita. Pajaan voi lähettää etukäteen sekä tieteellisiä artikkeleja että pedagogisia kehittämis- ja kokeilukuvauksia ja muita lehden kirjoitustyyppejä. Työpajan alussa on lyhyt yhteinen alustus, jossa käydään läpi hyvän artikkelin rakennetta ja esitystapaa sekä lehdessä julkaistavia eri kirjoitustyyppejä ja niiden tarkoitusta. Osallistujia pyydetään varaamaan itselleen ja pajan ohjaajille pääsy mahdolliseen
tekstiinsä pajan aikana, mikäli tekstiä ei ole lähetetty ennakkoon.
Kirjoituspajassa kerrotaan myös uudesta Yliopistopedagogiikan tutkimusseurasta (YPED) ja neuvotaan, miten jäseneksi voi hakea.

Vi-S-301

From Repository to Interactive Learning Environment: The Changing Role of the LMS

Swanepoel, Charika, Tampere University, Language Centre
more information: charika.swanepoel@tuni.fi

In response to the conference theme of future digital solutions for Higher Education teaching and learning, this workshop is intended as an introduction to recent developments in educational
technologies that establish interactivity in course pages within Learning Management Systems (LMS). The target audience is interested Higher Education teachers and instructors.
From the first LMS in the early nineties (Pressey’s “Teaching Machine”), the use of these systems in Higher Education continues to advance alongside rapidly changing technology. Traditionally, course
pages at universities only provided a space where students can submit assignments and download teaching resources as PDF or MS Word files. Over time, more interactive activities like forums
became popular across LMSs and now activities like Moodle’s Database, Board, Glossary, Learning Diary, etc. are becoming essential parts of the learning process. Educational technologies have developed to the extent that course pages no longer function mainly as repositories for resources but have the potential to be interactive learning environments that enhance learning in both online
and in-person courses. In this workshop, I emphasize how educators can combine the tools available in their LMS with HTML5 content (via the H5P plugin) to enhance course interactivity. While I will rely
on Moodle for illustrative purposes, HTML5 content creation is also possible in other LMSs like Canvas, Brightspace, and Blackboard.

Vi-S-312

Liikkuva oppiminen – tauottamisen pedagogiikkaa

Heimovaara, Essi, vanhempi asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointi
Jylhä, Maija, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointi
lisätietoa: essi.heimovaara@jamk.fi

Pedagogisilla valinnoilla voidaan tutkitusti lisätä opiskelijan vireyttä ja keskittymiskykyä, edistää oppimista sekä vähentää istumisen terveyshaittoja. Liikkuva oppiminen – tauottamisen
pedagogiikkaa työpaja tarjoaa tietoa opetuksen tauottamisen ja liikuskelun hyödyistä sekä helposti toteutettavia ja käyttöön otettavia vinkkejä, joiden avulla opettaja voi tukea oppimista ja vähentää
passiivista paikallaanoloa lisäämällä liikettä aktivoivin ja pedagogisin keinoin. Työpaja on suunnattu ensisijaisesti korkeakoulujen ja toisen asteen opetushenkilöstölle ja sen toteutuksesta vastaa Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen asiantuntijat. Hankkeen
tavoitteena on edistää opiskelijoiden ja korkeakouluyhteisön hyvinvointia ja tukea henkilöstöä toimintakulttuurin muutoksessa.
Työpajan tavoitteena on lisätä tietoa ja vahvistaa myönteistä kokemusta oppimisen ja opiskelukyvyn edistämisestä aktivoivien ja palauttavien taukotekojen avulla. Työpajan jälkeen
osallistuja tietää opiskelun tauottamisen fysiologiset ja kognitiiviset hyödyt sekä perustelut liikkuvan oppimisen edistämiselle ja tarpeelle. Työpaja tarjoaa osallistujalle helposti käyttöön otettavia, konkreettisia käytännön työkaluja ja vinkkejä tauottamisen tavoista, joilla lisätä liikettä luontevaksi osaksi omaa pedagogiikkaa.

Työpajan toteutus ja osallistujien ak voin tavat: Työpaja toteutetaan kollektiivisen pedagogiikan keinoin, sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta vertaisoppimista hyödyntämällä. Toteutustapa on yhteisöllinen – jokainen oppija saa uutta kouluttajien lisäksi muilta osallistujilta. Työpajassa aktivoidaan osallistujia käytännön kokeiluiden,
esimerkkien sekä kokemusten jakamisen ja reflektoinnin keinoin.

Työpajan anti osallistujille: Osallistuja saa työpajasta välittömästi omaan opetustyöhönsä sovellettavia konkreettisia,
opiskelijan hyvinvointia ja opiskelukykyä tukevia toimintatapoja. Osallistuja saa rohkaisua aktiivisten ja palauttavien taukojen sekä liikuskelun hyödyntämisestä osana omaa pedagogista
ajatteluaan.

Vi-S-313

Transformative Learning Design Workshops? Enhancing the Well-being of Higher Education Educators

Alanko-Turunen, Merja, yliopettaja, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Alhonen, Marika, lehtori, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu
more information: merja.alanko-turunen@haaga-helia.fi

This paper discusses the role of an in-house series of workshops on learning design for the wellbeing of higher education (HE) educators. We are interested in how the potentially increased
pedagogical competency is manifested in the reflective discussions and how these experiences influenced their journeys of becoming HE educators. The importance of this study lies in its potential to enhance well-being, pedagogical competency, and professional growth of HE educators. The findings may provide valuable insights that can benefit pedagogical training and enhance the learning experience for students.
New educators are encouraged to participate in professional development programs alongside more experienced colleagues. The shift in higher education pedagogy is moving from individual-centric
thinking towards the creation of functional academic communities. As Ödalen et al. (2019) suggest, the positive effects of participating in pedagogical in-house training may become apparent only
when educators can reflect on what they have learnt and put their new knowledge into practice. We conducted thematic interviews with five voluntary participants from Uni Z from the in-house
workshop series in autumn 2022. The interviews were designed to be reflective (Nardon et al., 2021) and delved into the themes of our workshops and acquired pedagogical competencies. The
thematic analysis of the interviews was theory-driven, drawing mainly from interconnected model of teacher professional growth (Clarke & Hollingsworth, 2002) activity-centred analysis and design
(Yeoman & Carvalho, 2019; Goodyear 2020) social emotions and reflection (Pekkarinen et al., 2023). This being an ongoing study, we will present the preliminary findings of our analysis.

Vi-S-313

Micro Contents as a Catalyst for Professional Development

Weaver, Cai, Language Specialist, South-Eastern Finland University of Applied Sciences, Publication and Production Services.
Parkkonen, Tiina, Project Manager, South-Eastern Finland University of Applied Sciences, Education Administration.
Rahunen, Pauliina, Producer, South-Eastern Finland University of Applied Sciences, Publication and Production Services.
more information: cai.weaver@xamk.fi

Micro content is an effective pedagogical method to break down complex topics into bite-sized chunks. Its popularity has grown in recent years in response to the growing competence demands of
modern working life and the flexibility it offers as part of informal continuous learning provisions.
However, scant attention has been paid to the impact that producing micro content has on the development of the professional skills and identity of the content creators. Using interviews from micro course production at the South-Eastern Finland University of Applied
Sciences, we explore how micro content creation has acted as a catalyst for professional development. The results reveal that in producing micro content, learning material is adapted with perhaps
unfamiliar pedagogical techniques and through this process, content creators cultivate their skills in a supportive and playful environment. Further, the micro course they produce serves as a visible
demonstration of the creator(s)’ competence, which can be beneficial in the development of their professional identity. For international talents especially, the impact is potentially greater, as this
might help to foster connections with higher education and working life in Finland.

Vi-S-313

The role of self-care in supporting higher education teachers’ wellbeing

Taina Civil, tutkija, Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Edu -tutkimusyksikkö
Viivi Virtanen, tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Edu -tutkimusyksikkö
Liisa Postareff, johtava tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Edu -tutkimusyksikkö
more information: taina.civil@hamk.fi

In recent years, considerable research has been published concerning the challenges that teachers
face in their profession. Teacher wellbeing is an important avenue of research as it relates to the effectiveness of teaching (Duckworth et al., 2009) and student engagement (Averill & Major, 2020).
The Job-Demands-Resources model emphasizes the balance between resource-consuming job demands and wellbeing-promoting job resources and personal resources (Bakker & Demerouti,
2017). In our study, we approach self-care as a personal resource. Self-care refers to engaging in intentional actions that foster wellbeing (Lemon, 2021) and the ability to cope with job demands
(Butler et al., 2019). Our research question is: What self-care practices do higher education teachers use to enhance their teaching-related wellbeing? To address this question, 20 HE teachers were interviewed.
Through thematic analysis, the teachers’ self-care practices were grouped into four themes: 1) The organisation of work, 2) Enhancing one’s overall wellbeing, 3) Interaction with students and
colleagues and 4) Maintaining work engagement. As the study is still on-going, we discuss the themes and the conclusions in more detail during the presentation.
Our study produces new information about a promising avenue of research regarding teacher selfcare regarding how they enhance their wellbeing pre-emptively. Our qualitative approach allows us
to understand the wellbeing of individual teachers and how it is proactively promoted in the context of teaching (see Mula-Falcón et al., 2022). Our presentation gives an important contribution to the
Higher Education Pedagogy Seminar and the theme of ‘Wellbeing in higher education’.

Stage E-talo

Akatemiasta arkeen – Kuinka viedä akatemiatutkimuksen tuottamaa tieteellistä tietoa käytännön ammattikorkeakouluopetukseen?

Ryymin Essi, tutkijayliopettaja, HAMK, HAMK Edu
Tahvonen Outi, tutkijayliopettaja, HAMK, HAMK Bio
lisätietoa: essi.ryymin@hamk.fi

Useat suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat saaneet viime vuosina Suomen Akatemian ja sen yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoitusta pitkäjänteiseen ja ratkaisukeskeiseen tieteelliseen tutkimukseen. Rahoittaja edellyttää, että tutkimuksella täytyy olla yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tutkimustieto on osattava kommunikoida tiedonsaajille.
Tässä sessiossa esitellään case-esimerkkinä eräässä ammattikorkeakoulussa meneillään oleva kuusivuotinen monitieteinen tutkimushanke, joka tuottaa globaalin ekokriisin kannalta kriittistä uutta tietoa kestävästä kehityksestä ja hiiliviisaasta ympäristösuunnittelusta. Hankkeen yhdeksi kohderyhmäksi
on tunnistettu alan ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajat, jotka opettavat tulevaisuustietoa opiskelijoilleen. Ensimmäinen haaste on kuitenkin muotoilla eri tieteenalojen tuottama akateeminen tutkimustieto ammatillisille opettajille hyödynnettäväksi.
Sessio alkaa pohdiskelevalla esityksellä, jossa esitellään tutkimushanketta ja sen toisen vaiheen yhteiskunnallista vaikuttavuutta tarkastelevaa alatutkimusta. Esityksessä viitataan myös tuoreeseen tutkimukseen ammattikorkeakoulun bioalan opettajien osaamisen kehittämisen tarpeista ja tavoista sekä
pohditaan opetuksen tutkimusperustaista kehittämistä laajemminkin. Esityksen teoreettinen tausta rakentuu tutkimustiedon yhteiskunnallisen ja sosiaalisen vaikuttavuuden, hyödynnettävyyden ja tiedon hyödynsaajien problematisointiin (Barré, 2005; Bornmann, 2012; Petit, 2004).
Esityksen jälkeen osallistujat pohtivat tutkimusperustaista korkeakouluopetuksen kehittämistä toiminnallisin menetelmin pienryhmissä tai pareittain yhteisesti tunnistettujen haasteiden pohjalta. Lopuksi työskentelystä kootaan yhteenveto. Session kokonaiskesto on 30 minuuttia sisältäen sekä esityksen että
toiminnallisen työskentelyn. Osallistujien hyvinvoinnista huolehditaan fasilitoimalla työskentelylle turvallinen, avoin ja keskustelulle suopea ilmapiiri ja tarjoamalla jokaiselle osallistujalle mahdollisuus
osallistua aiheen käsittelyyn itselle mieluisalla tavalla (esimerkiksi keskusteleminen, kuunteleminen, kirjoittaminen, piirtäminen).

Stage E-talo

Millainen ilmiö on kestävä yrittäjyyskasvatus?

Tunkkari-Eskelinen, Minna, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Edufutura
lisätietoa: minna.tunkkari-eskelinen@jamk.fi

Ammattikorkeakoulut Suomessa ovat lakisääteisen tehtävänsäkin vuoksi toteuttaneet jo pitkään työelämän kanssa yhteistyötä. Tutkimuksin on todettu yhteistyön olevan monipuolista (ks. esim. Jääskö, Korpela, Laaksonen, Pienonen, Davey & Meerman 2018; Tunkkari-Eskelinen & Röntynen 2022).
Ammattikorkeakoulujen TKI-tehtävän alla toimitaan ulkopuolisen rahoituksen hankkeissa, joiden sisältö on ajankohtaista ja työelämän tarpeista lähtevää. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa onkin pohdittu, miten opiskelijan työelämäpolkua voitaisiin vahvistaa myös hankkeissa. Hankkeissa toimitaan tyypillisesti yrittäjämäisesti vastuuta ottaen. Voisiko hankkeet toimia yrittäjyyspolun alkuvaiheena?
Olemmeko korkeakoulun luokkaopetuspedagogiikasta siirtyneet hankeympäristön pedagogiikkaan, kun puhutaan yrittäjyyskasvatuksen tapahtumaympäristöistä? Näin ollen yhä enemmän tekemisissä kestävän kehityksen aiheissa ja vastuullisuuden sisällöissä, joita yrittäjyyskasvatuksen toimijat tulisivat tunnustaa.
Ammattikorkeakoulut yliopistojen tapaan ovat alkaneet viimeistään nyt kiinnittämään huomiota kestävän kehityksen aihepiireihin ja ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Erilaiset toimintaohjeet tai tiekartat ohjaavat niin henkilöstöä kuin opiskelijoitakin. Opintojaksoilla käydään koko ajan enemmän keskustelua aiheista.
Miten yrittäjyyskasvatukseksi tunnistettu pedagogiikka huomioi kestävyyden ja vastuullisuuden kysymykset? Tässä sessiossa puhutellaan osallistujia kertomaan kuulumisia omasta työympäristöstä. Keskustelu dokumentoidaan samalla yhdeksi tutkimusaineistoksi esitykselle YKTS Yrittäjyyskasvatuspäivillä
Jyväskylässä 24.-25.9.2024. Esityksessä tullaan tarkastelemaan sitä, millainen ilmiö on kestävä
yrittäjyyskasvatus.

Liikuntasali

Keho, luovuus ja tunteet käyttöön – Hyvinvointia rakentamassa

Virtanen, Viivi Principal Research Scientist, Edu Research Unit, HAMK
lisätietoa: viivi.virtanen@hamk.fi

Yksilön ja yhteisön hyvinvointi, akateeminen hyvinvointi, opetukseen
liittyvä hyvinvointi, opiskeluhyvinvointi ovat kaikki laajoja ja vaikeasti
rajattavia teemoja. Hyvinvointiosaaminen sisältää tietoa, taitoa, arvoja ja
asenteita, mutta ei ole yhtä määritelmää, mitä osaamista opettaja tarvitsee tukeakseen opiskelijan hyvinvointia tai miten voi omalla toiminnalla edesauttaa hyvinvoivan opetus- ja oppimisympäristön muodostumista.
Kehollinen oppiminen ja taidelähtöiset menetelmät sopivat mielestäni
tällaisen monimutkaisen ja inhimilliseen kokemukseen pohjautuvan
teeman ymmärtämiseen, syventämiseen ja käsittelyyn yhdessä muiden
kanssa. Hyvinvoinnin teeman käsitteleminen kokemuksellisesti käyttäen
prosessidraaman, liikeimprovisaation ja muita kehollisen oppimisen
(Anttila, E. 2018) keinoja voi paitsi laajentaa ymmärrystämme myös tuoda hyvinvointia ja iloa. Prosessidraama (Bowell & Heap, 2017) ei ole
näyttelemistä eikä siinä tavoitella esityksen valmistamista tai laadukasta
roolisuoritusta. Draamassa on olemassa fiktiivinen todellisuus ja
sosiaalinen todellisuus; koemme yhtä aikaa fiktion maailmaa ja
todellisuuden maailmaa. Draamassa leikitään todellisuudella ja fiktiolla,
jolloin leikillisyys toimii oppimisen välineenä, ja oppimisprosessissa
käytetään luovuutta, aisteja, liikettä ja ääntä ja reflektoidaan fiktion avulla saatuja kokemuksia.
Kutsun sinut mukaan työpajaan, jossa Pedaforumin teemaa
Korkeakoulupedagogiikka globaalin hyvinvoinnin rakentajana kohdataan
liikkein ja tuntein. Kehollisessa oppimisessa yhdistyy keho ja mieli:
oppimisprosessissa keholliset aistimukset, liike, sekä usein liikkuminen
vuorovaikutuksessa muiden kanssa, synnyttää kokemuksia ja
tuntemuksia. Työpajassa käsittelemme opetukseen liittyvää hyvinvointia
kehoa, liikettä, reflektiota ja kokemuksellisuutta käyttäen.

ZOOM

Kindling connections: dialogues on student-teacher collaborations

Brito Salas, Kelly, Project Planner, Finnish University Partnership for International Development (UniPID), University of Helsinki Reuse, Marianne, Research Assistant at UniPID), Master Student at University of Oulu Matengu, Marika, University teacher, University of Oulu
more information: kelly.brito@helsinki.fi

During a 30-minute fireside chat, the EduCASE-funded project ”A Global Learning Space: Empowering Students for Responsible Global Engagement” will be showcased through a discussion between a
student and a teacher involved in the project. The project fostered inclusive and participatory pedagogical practices in a UniPID virtual course Global Education Development, hosted by the University
of Oulu. The primary elements of the project were partnership, dialogue, and culture change. The student and teacher will discuss their challenges and opportunities while transcending roles and
hierarchies, embracing mutual commitment to co-create educational experiences.
Theoretically, the project and the event promote ”Students as Partners,” (Matthews et al., 2018), where students are viewed as active collaborators in the learning process. The discussion will explore how this paradigm shift can be realized, emphasizing inclusive decision-making, shared responsibilities, and engagement with diverse perspectives. We also delve into ”dialogic encounters”, recognizing dialogue as a tool for fostering empathy, understanding, and critical thinking.
The event resonates with the themes of higher education, learning, and well-being in a global context; well-being in higher education; and sustainable and accessible education. By emphasizing student
agency, well-being, and accessibility, the fireside empowers learners to thrive personally, academically, and socially.
The target audience includes educators, students, administrators, and anyone interested in empowering students. Educators can find inspiration and insights for inclusive teaching, while students can share
their educational journeys. Administrators and stakeholders can prioritize equity, diversity, and student empowerment. The fireside ultimately inspires participants to embrace new possibilities for a journey
toward social change.