Sessio 4 abstraktit
AUDITORIO
Opiskelijan hyvinvointi koetuksella? Korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia opiskelusta pandemian aikana
Laamanen, Merja, Digitaalisen transformaatiotoimiston päällikkö, Jyväskylän yliopisto, Digipalvelut
Ladonlahti, Tarja, Yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitos
Häkkinen, Päivi, Professori, Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos
Kärkkäinen, Tommi, Professori, Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta
lisätietoa: merja.h.laamanen@jyu.fi
Koronapandemialla on ollut merkittäviä vaikutuksia korkeakouluopetukseen ja opiskeluun. Erityisesti etäopetukseen siirtyminen vaikutti opiskelijoiden päivittäiseen elämään ja vaati sopeutumista uudenlaiseen opiskelun tapaan ja opiskeluympäristöön. Aihepiiriä on tutkittu sekä kansainvälisesti että Suomessa useista eri näkökulmista.
Keväällä 2022 toteutettiin 25 Euroopan maassa laaja Eurostudent VIII -opiskelijatutkimus. Kyselytutkimuksessa selvitettiin muun muassa korkeakoulutukseen hakeutumista, opiskeluolosuhteita, opiskelijoiden ajankäyttöä ja toimeentuloa sekä kansainvälistä liikkuvuutta. Tutkimme Suomen osa-aineiston perusteella suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia pandemian aikaisesta opiskelusta. Vastaajat (N=6840) edustivat populaatiotasolla lähes 290 000 korkeakouluopiskelijaa.
Tutkimuksessamme keskityimme erityisesti korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja toimintarajoitteisiin, pandemian vaikutuksiin opiskelussa sekä digitaalisuuden rooliin opiskelussa. Erityisesti tarkastelimme niiden opiskelijoiden kokemuksia, joilla oli erilaisia terveyden tai toimintakyvyn rajoitteita. Korkeakouluopiskelijoista lähes puolet (46,6 %) ilmoittikin yhden tai useamman terveys- ja toimintarajoitteen ja lähes joka neljäs (23,1 %) mielenterveysongelman.
Pandemia-aika muutti monia opiskelukäytänteitä korostaen digitaalisuuden roolia. Tutkimustulostemme perusteella opiskelijat arvioivatkin digivälineet tärkeiksi sekä arjessaan että opinnoissaan. Esityksessä kerromme tarkemmin, mitä tutkimus paljasti opiskelijoiden kokemuksista pandemian vaikutuksista opetuksen laatuun, opiskelumotivaatioon, opintojen kestoon ja opintomenestykseen. Kerromme myös, miten monimuuttuja-analyysit profiloivat pandemia-ajan häviäjiä ja voittajia: niitä, joiden opiskelukokemus muuttui negatiiviseksi, joiden digitaidot eivät riittäneet ja jotka kaipasivat lähiopetusta, sekä niitä, joiden motivaatio jopa kasvoi ja jotka digiaktiiveina suosivat etäopetusta.
AUDITORIO
Diversiteetin ja saavutettavuuden lisäämisen haasteita näyttelijänkoulutuksessa
Koskinen, Anu, näyttelijäntaiteen ja taideyliopistopedagogiikan lehtori ja tutkija, Taideyliopiston
Teatterikorkeakoulu, tutkimusinstituutti/näyttelijäntaiteen koulutusohjelma
lisätietoa: anu.koskinen@uniarts.fi
Tutkin Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen koulutusohjelman valintakokeita.
Valintakokeet ovat pedagoginen erityisalue, joka edeltää kaikkia muita pedagogisia vaiheita ja luo niille lähtötilanteen.
Yksi tutkimuksen fokusalueista on koulutusohjelman opiskelijoiden diversiteetti ja opintojen saavutettavuus. Nämä teemat ovat olleet viime vuosina vahvasti esillä esittävän taiteen alan keskusteluissa. Näyttelijätaiteesta puhuttaessa saavutettavuuden ja diversiteetin kysymykset kytkeytyvät representaation kysymyksiin, joilla on laajempaa kulttuurista ja yhteiskunnallista merkitystä. Näyttelijäntaiteella, erityisesti levinneisyydessään vahvoilla tv- ja elokuva-aloilla, on suuri vaikutus siihen, millaisia ihmiskuvia yhteiskunnassa on näkyvillä, miten normaaliutta rakennetaan ja millaisia toiminnan mahdollisuuksia esimerkiksi nuorille ihmisille tarjotaan.
Näyttelijöiden ammattikunta on tässä tärkeässä asemassa. Tämän kysymyksen kautta on myös mahdollista päästä tarkastelemaan taidekoulutuksen sosiaalisia ulottuvuuksia ja yhteiskuntaluokan
kysymyksiä. Diversiteetin ja saavutettavuuden lisäämiseen liittyy kuitenkin haasteita, joita aiheuttavat esimerkiksi (ei-näkyvän) diversiteetin tämänhetkistä tilannetta koskevan tiedon puute,
Taideyliopistossa voimassa oleva positivisen diskriminaation kielto ja hakijapoolin laajentamisen kysymykset.
Presentaation tavoitteena on kuvata näitä haasteita, jakaa näkökulmia ja fasilitoida keskustelua aiheesta. Kohderyhmänä ovat kaikki oman koulutusalansa opiskelijoiden diversiteetistä, saavutettavuudesta ja opiskelijavalinnoista sekä taiteesta ja representaatiosta kiinnostuneet
pedagogit ja tutkijat. Osallistun presentaatiollani taidepedagogiseen keskusteluun, jolla on laajempia taiteellisyhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Aiheeni kytkeytyy konferenssin kestävän ja saavutettavan korkeakoulutuksen teemoihin.
AUDITORIO
Miten tuoda saavutettavuus näkyväksi? Saavutettavuuspisteiden kehittäminen Tampereen yliopistoon
Baltzar, Pauliina, Yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, Informaatioteknologia ja viestintä
Avellan, Tero, Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, Informaatioteknologia ja viestintä
Keskinen, Tuuli, Projektipäällikkö, Tampereen yliopisto, Informaatioteknologia ja viestintä
Turunen, Markku, Professori, Tampereen yliopisto, Informaatioteknologia ja viestintä
lisätietoa: pauliina.baltzar@tuni.fi
Nykypäivänä saavutettavuus on monelle jo tuttu termi, mutta sen laajuutta ja merkitystä jokapäiväisessä elämässä ei välttämättä ymmärretä. TACCU – Tampere Accessibility Unit rakensi vuoden 2023 aikana Tampereen yliopistolle saavutettavuuspisteet, teemoilla työympäristö, pelaaminen ja saavutettavuuden havainnointi. Nämä pisteet rakennettiin ennen kaikkea tietoisuuden lisäämiseksi, ja lisäksi halusimme antaa laajasti mahdollisuuden kokea saavutettavuuden erilaisia välineitä.
Saavutettavuuspisteillä on kokeiltavissa erilaisia välineitä, kuten näkövammojen ja silmäsairauksien simulaatiolasit, ikäpuku ja erilaiset peliohjaimet. Pisteet ovat avoimia kaikille sekä korkeakoulun sisältä että ulkopuolelta. Saavutettavuuspisteitä tullaan hyödyntämään myös tulevaisuudessa saavutettavuuden opetuksessa.
Tämä puheenvuoro esittelee tarkemmin, mitä saavutettavuuspisteet ovat, mitä hyötyä niistä on ja mitä kaikkea pisteiden rakentamisessa tuli ottaa huomioon. Puheenvuoro sopii teemaan 1. Kestävä ja saavutettava korkeakoulutus. Puheenvuoron aikana yleisölle annetaan mahdollisuus seurata esitystä simulaatiolaseilla ja puheenvuoron jälkeen jakaa kokemuksia esityksen seuraamisesta.
Luokka vi-C-130
KoKo – kohti koulutusta hanke, työpaketti 1
Koljonen, Erjaleena, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu, Teknologia
Porras, Päivi, yliopettaja, LAB-ammattikorkeakoulu, Teknologia
lisätietoa: erjaleena.koljonen@lab.fi
KoKo – Kohti Koulutusta hankkeen TP 1:ssä etsitään keinoja opiskelijan itseohjautuvuuden ja motivaation lisäämiseksi LUMA-aineiden oppimisessa. Nämä molemmat ominaisuudet lisäävät
merkittävästi opintojen menestyksellistä suorittamista verkkokursseilla. Keskeinen tekijä itseohjautuvuuden lisäämiseksi on saada opiskelija ymmärtämään, että hän opiskelee itseään varten
eli ottaa itse vastuun opinnoistaan. Tällöin hänellä myös lisääntyy vapaus suunnitella ja toteuttaa opintonsa haluamallaan tavalla. Mahdollisuus toteuttaa itseään puolestaan lisää motiovaatiota ja
opiskelu tuntuu merkityksellisemmältä. Hankkeessa toteutettavalla matematiikan/luonnontieteiden verkkokurssilla opiskelija tekee
ensimmäiseksi itseohjautuvuustestin. Tämä koostuu kolmesta osa-alueesta: Itsensä johtaminen (Selfmanagement), Halu oppia (Desire to learn) ja Itsekontrolli (Self-control). Testin tulosten perusteella
opiskelija saa henkilökohtaisen palautteen sisältäen vinkkejä, kuinka parantaa kyseistä osa-aluetta verkkokurssia suorittaessaan.
Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret, koulupudokkaat, työttömät ja maahanmuuttajat. Itsenäinen opiskelu verkkokurssilla ei välttämättä ole heidän vahvinta osaamistaan. Tuen tarve on
suuri ja se pitää sisällyttää verkkokurssin rakenteisiin, koska opettaja ei ole paikalla auttamassa. Erityisesti tulee panostaa tekniseen ohjaukseen, koska tutkimusten mukaan yksi merkittävimmistä
syistä verkkokurssien keskeyttämiselle on juuri kurssipohjan vaikeakäyttöisyys. Tähän voidaan vaikuttaa mm. selkeän ohjeistuksen ja materiaalin selkokielisyyden avulla. Haasteena verkkokursseilla on myös motivaation ylläpitäminen koko kurssin ajan. Positiivisen
palautteen saaminen pienistäkin asioista nostaa itseluottamusta ja auttaa jatkamaan eteenpäin. Ulkoisia kannustimia ovat esim. välitön palaute tehtävistä ja lisäpisteiden saaminen. Kohderyhmälle
on myös tärkeää löytää yhteys heille tuttuihin käytännön tilanteisiin. Kaiken tarkoituksena on kasvattaa heidän luottamustaan omiin kykyihinsä ja siten madaltaa kynnystä jatko-opintoihin hakeutumiseen.
Luokka vi-C-130
Valmentava koulutus edistää maahanmuuttajien pääsyä korkeakoulutukseen
Kopsa, Karoliina, yliopisto-opettaja, Helsingin yliopisto, suomen kieli ja kulttuuri.
Niskanen, Kaisa, uraohjauksen asiantuntija, Helsingin yliopisto, Urapalvelut (SIMHE).
lisätietoa: kaisa.sj.niskanen@helsinki.fi
Akateemiset valmiudet (AKVA) -koulutukset käynnistettiin vuonna 2021 edistämään maahanmuuttajien pääsyä korkeakoulutukseen ja suomalaiseen työelämään. Esityksemme tavoite on kasvattaa tietoisuutta korkeakoulutetuille maahanmuuttajille suunnatuista valmentavien koulutusten tarpeista ja tuloksista. Haluaisimme tavoittaa erityisesti korkeakoulujen strategisesta kehittämistyöstä kiinnostuneita asiantuntijoita ja opettajia.
Korkeakouluopintojen saavutettavuus maahanmuuttajille on haasteellista monesta rakenteellisesta syystä: kotouttamiskoulutuksessa saavutettava kielitaito ei useinkaan riitä korkeakouluopintoihin pääsemiseen, ulkomailla suoritettujen korkeakoulututkintojen tunnustamisen prosessit ovat hitaita ja kalliita, ja asiantuntijoiden työmarkkinat vaativat usein sujuvaa suomen kielen taitoa.
AKVA-koulutuksen kohderyhmä on ulkomailla korkeakoulutuksen tai korkeakoulukelpoisuuden saaneet maahanmuuttajat, jotka haluavat opiskella suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa tai täydentää osaamistaan. Osa opiskelijoista kehittää kielitaitoaan päästäkseen oman alansa töihin Suomessa. Koulutus sisältää eniten suomen kielen opintoja, minkä lisäksi siihen kuuluu it-opintoja, englannin kieltä, opiskelutaitoja, yhteiskuntaoppia ja koulutus- ja uraohjausta. Lisäksi opiskelijat voivat valita oman alansa kursseja nähdäkseen konkreettisesti, millaista alan opiskelu yliopistossa on.
Tällä hetkellä käynnissä oleva AKVA on koulutuksen kolmas toteutus. Esityksessä keskittyisimme erityisesti suomen kielen ja ohjauksen rooliin nykyisessä toteutuksessa, jossa olemme mm. soveltaneet suomen kielen kurssit paremmin koulutuksen tavoitteita vastaaviksi sekä pilotoineet HOPS:ia ja yksilömentorointia.
Toteutuksen aikana tehdyt minäpystyvyyskyselyt ovat osoittaneet opiskelijoiden kokemuksen omasta osaamisesta kasvaneen huomattavasti. Koulutus on saanut opiskelijoilta hyvää palautetta muun muassa hyödyllisyydestä, ystävällisestä opiskeluympäristöstä, ohjauksen määrästä ja laadusta sekä tasa-arvoisten mahdollisuuksien luomisesta maahanmuuttajille. Yksi AKVA-koulutusten tärkeimmistä tavoitteista onkin juuri tasavertaisten mahdollisuuksien luominen, mikä edistää tasa-arvoa ja diversiteettiä niin opiskelu- kuin työelämässä ja voi vähentää omalta osaltaan yhteiskunnassa esiintyviä negatiivisia lieveilmiöitä.
Koulutus kärsii epävarmasta rahoituksesta, minkä vuoksi pitkäjänteinen kehittäminen on haasteellista. Siksi AKVAn kaltaisen valmentavan koulutuksen saaminen osaksi yliopiston koulutusvastuuta auttaisi tekemään korkeakoulutuksesta saavutettavamman maahanmuuttajille.
Luokka vi-C-130
Kaksikielinen MOOC monitaustaisille oppijoille: Matka, Tulokset ja Pohdinta
Kurki Altti, Yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto, Tutkimuskeskus Terra
lisätietoa: altti.kurki@tuni.fi
Tutkimuskeskus Terra opettaa Tampereen yliopistossa insinöörigeologiaa. Johdantokurssille osallistuu vuosittain 120 opiskelijaa. Tämän lisäksi syksyllä 2024 alkaa uusi englanninkielinen maisterikoulutus, jossa samat asiat opetetaan englanniksi. Geologian perusteita opetetaan Suomessa yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja lukioissa. Työelämässä terminologia on pääosin suomeksi. Geologian erityispiirteiden vuoksi ulkomailla hankittu geologian osaaminen vaatii päivittämistä Suomen
työmarkkinoille siirtyessä. Avointa englanninkielistä Suomen insinöörigeologian oppimateriaalia ei ole.
Tutkimuskeskus Terra tarjoaa ongelmiin ratkaisun kaksikielisellä Massive Open Online Kurssilla (MOOC). MOOC on suoritettavissa ajasta ja paikasta riippumatta. MOOC on suunniteltu aikaa
kestäväksi ja ylläpito on vaivatonta. Erityistä MOOCissa ovat erittäin monipuoliset kohderyhmät, kaksikielisyys, monesta eri taustasta tulevat oppijat ja kehitetyt pedagogiset ratkaisut. MOOC on ollut
testikäytössä syyskuusta 2023 lähtien. Helmikuuhun 2024 mennessä MOOCin on suorittanut 250 opiskelijaa yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta. He ovat antaneet yli 400 kpl palautteita.
Esitys syventyy MOOCin toteutusprosessiin, tehtyihin ratkaisuihin ja näistä saatuihin oppeihin. MOOC toteutettiin ADDIE-metodilla (Analyze, Design, Develop, Implement, Evaluate). Kaksikielisen kurssi
toteutettiin hyödyntäen moodlen kaksikielisyysominaisuutta, jolloin opiskelija voi vaihtaa kieltä ja opetella sanastoa englanniksi ja suomeksi. Kielenoppimista tukevat lisäksi sanastotehtävät ja
MOOCin taulukoiden, videoiden sekä kuvien esittäminen kahdella kielellä kieliasetuksesta riippumatta.
MOOCin suorituksesta ei jaeta opintopisteitä, koska MOOC jaetaan helmikuussa 2024 koulumaailman ja elinkoinelämän vapaaseen käyttöön. Ulkopuolisten opettajien on mahdollista käyttää MOOCia omien kurssiensa osasuorituksena tai opetusmateriaalina. Yritysmaailma voi käyttää kurssia johdantona ulkomaalaisten työntekijöiden perehdyttämiseen Suomen olosuhteisiin ja
terminologiaan. Lukio-opiskelijat voivat hyödyntää MOOCia tutustumiskurssina korkeakouluopetukseen.
Opiskelijapalautteen ja käyttökokemusten perusteella MOOC on saavuttanut valtaosan tavoitteistaan. MOOC on tarkasteltavissa Digicampus- alustalla nimellä “Introduction to Finnish Geological Conditions for Engineers 0 op”. Esityksen lopussa jaetaan katsaus MOOCin jatkokehitykseen.
Vi-D-214/215
Osaamismerkki motivoi ja osoittaa osaamisen kehityksen – kokemuksia osaamismerkkien käytöstä jatkuvassa oppimisessa
Väätäjä, Heli, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu, Arktiset luonnonvarat ja talous
Alhonsuo, Mira, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu, Arktiset luonnonvarat ja talous
Belaglozava, Liudmila, tutkimusavustaja, Karelia ammattikorkeakoulu
Tiina Soininen, lehtori, Karelia ammattikorkeakoulu
Anssi Gröhn, tuntiopettaja, Karelia ammattikorkeakoulu
lisätietoa: heli.vaataja@lapinamk.fi
Digivisio 2030, kuten myös EU, kannustavat jatkuvan oppimisen tarjonnan monipuolistamiseen muun muassa pienten osaamiskokonaisuuksien tarjontaa lisäämällä. Osaamismerkkien toteuttaminen tietojen, taitojen ja osaamisen osoittamiseksi on osa tätä kehityskulkua. Osaamismerkkien kehittäminen ja käytännön kokeilut jatkuvassa oppimisessa tuottavat tietoa tarjonnan kehittämiseksi ja osaamisen arvioinnin menetelmien valintaan. Lisäksi on erityisen tärkeää ymmärtää osaamismerkkien kiinnostavuutta ja merkitystä opiskelijoiden näkökulmasta.
Paitsi osaamisen osoittamisessa, osaamismerkkejä voidaan hyödyntää myös opiskelijoiden motivoinnissa (Brauer, 2020).
Kehitimme kahdelle tiedolla johtamisen opintojaksolle kompetensseihin perustuvan kolmetasoisen osaamismerkkimallin, jossa opiskelija pienten osaamiskokonaisuuksien jälkeen testaa osaamisensa kustakin teemasta ja saa osaamismerkin osoitettuaan osaamisensa. Kokoamalla merkkejä ja suorittamalla opintojakson opiskelijan on mahdollista saada laajempaa osaamiskokonaisuutta osoittava metamerkki. Koko opintojakson suorittamisesta on myös mahdollista anoa osaamismerkki.
Kokeilimme suunniteltua osaamismerkkitoteutusta käytännössä JOTPA rahoitteisessa pilottikoulutuksessa (TIEJOT, Tiedolla johtamisen osaajakoulutuksella tuottavuutta työelämään) kerätäksemme kokemusta kehitetyn mallin käytöstä ja soveltuvuudesta jatkuvan oppimisen kurssien osana käytettäväksi. Kuvaamme esityksessä kehitetyn mallin arviointimenetelmineen, sekä kokemuksia ja havaittuja jatkokehitystarpeita.
Lisäksi keräsimme verkkokyselyllä opiskelijoiden näkemyksiä (n = 36, 6-p Likert-asteikko) osaamismerkeistä pilottikurssien päättymisen jälkeen. Kyselyyn vastaajista suurin osa arvioi osaamismerkkien saamiseen liittyvän osaamisen arviointitavan osoittavan heidän osaamisensa kehittymistä (78% vähintään jokseenkin samaa mieltä), osaamismerkin nähtiin osoittavan osaamisen kehittymistä (64%), ja osaamismerkin koettiin osoittavan kerääntynyttä osaamista (58%). Lisäksi 61% vastaajista oli vähintään jokseenkin samaa mieltä väittämästä, että osaamismerkin saaminen on motivoivaa.
Yleisön osallistamiseksi järjestämme esityksen aikana äänestyksen mikro-oppimisen ja osaamismerkkien hyödyntämisestä kuulijoiden keskuudessa, sekä keräämme väittämien avulla tietoa kuulijoiden omista mikro-oppimiskokemuksista ja osaamismerkkien merkityksestä heille.
Vi-D-214/215
Opiskelijat analysoivat mehiläisiä tekoälyllä
Seppänen, Lasse
lisätietoa: lasse.seppanen@hamk.fi
Mehiläiset ovat tärkeitä koko maailman hyvinvoinnille kasvien pölyttäjinä. Siksi HAMKin tietojenkäsittelyn, computer applicationsin ja puutarhatalouden koulutukset järjestävät Eurooppalaisen korkeakoulun viitekehyksessä lyhytkurssin mehiläisanalytiikasta. Tässä yhteistyössä ovat mukana Burgosin yliopisto sekä Howestin ammattikorkeakoulu, jonka mehiläisprojekti laajennetaan tällä tavalla koskemaan myös muiden RUN-EU-koulujen opiskelijoita. Analysoinnissa käytetään apuna videokuvan tunnistusta tekoälyn avulla. Mukana on myös biodynaamisten mehiläisten tarhaaja. Videokuva on mehiläispesän suulta. Siitä tunnistetaan millaisia mehiläisiä ja miten paljon kulkee pesästä ulos ja sisään. Myös viholliset eli herhiläiset voidaan tunnistaa. Harjoittelussa käytetään yhdysvaltalaista videokirjastoa. Tekniikka on täysin sovellettavissa aitoihin mehiläispesiin. Tässä kurssissa käytetään oppimisstrategiana Design-based learningia (DBL). Opiskelijat tulevat pääasiassa joko tietoteknisistä tai liiketoiminnallisista koulutuksista. Tavoitteena on, että kun perusharjoittelu annetulla tekoälytekniikalla on tehty, opiskelijat voisivat sitä yhdessä soveltaa niin tekniseen jatkokehitykseen kuin uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Opiskelijat jaetaan sekaryhmiin siten, että niissä on mahdollisimman paljon opiskelijoita eri kouluista ja koulutusaloilta. Ryhmiä on tällä toteutuksella kahdeksan, kussakin 5-6 opiskelijaa sekä ohjaaja. Tämä kurssi nimeltä Bee analytics & business toteutuu 17.2.-22.3.2024 siten, että ensimmäiset viikot ovat Teams-yhteistyötä, ohjattua analytiikkaohjelmointia sekä luentoja, jotka pääsääntöisesti ovat ennakolta tehtyjä videoita. Viimeinen viikko on Burgosissa Espanjassa vietettävä intensiiviviikko. Tämän esityksen on tarkoituksena esitellä, miten videokuvaa voidaan tekoälyn avulla analysoida ja siitä tehdä liiketoimintaa. Samalla siitä voivat opettajat saada vinkkejä omiin kursseihinsa. Esityksessä kerrotaan tämän kurssin tuloksista niin tekniseltä kuin liiketoiminnalliseltakin kannalta.
Vi-C-205
KoKo – Kohti Koulutusta
Porras Päivi, yliopettaja, Lab-ammattikorkeakoulu, Teknologia
Hurme Jarkko, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu, Tekniikka
Lähteenmäki Henry, lehtori, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Rakennus- ja energiatekniikan koulutusyksikkö
lisätietoa: paivi.porras@lab.fi
Kohti
Koulutusta on ESR:n osarahoittama hanke, jossa tarjotaan heikommassa asemassa oleville mahdollisuus päästä takaisin koulutukseen ja täten parantaa elintasoaan. Hanke on suunnattu
erityisesti koulupudokkaille, työttömille, maahanmuuttajille. Hankkeen tuotoksena syntyy itseopiskeltava verkkokurssi, jossa kerrataan matematiikan perusasiat ja osoitetaan luonnontieteiden
tarpeellisuus omalla ammattialalla. Erityistä huomiota kiinnitetään kurssimateriaalin opiskelun vaatimien itseohjautuvuustaitojen parantamiseen, interaktiiviseen palautteeseen sekä kurssin
tekniseen toimivuuteen.
Tutkimusten mukaan verkkokurssien keskeyttämisprosentit ovat korkeat ja kerran keskeyttänyt keskeyttää helpommin myöhemminkin. Yhtenä syynä keskeyttämiselle on mainittu kurssipohjan
vaikeakäyttöisyys, jolloin opiskelija turhautuu. Hankkeen kohderyhmään kuuluva ei välttämättä ole kovin kokenut verkkokurssien opiskelija, joten kurssi on tehtävä helppokäyttöiseksi sekä motivaatiota ylläpitäväksi. Motivaation yllä pitämiseksi opetusvideot tehdään lyhyiksi ja mielekkäiksi. Tehtäviä
ratkaistaessa annetaan opiskelijalle ohjeita ja motivoivaa palautetta interaktiivisesti jo ratkaisemisen aikana , ei siis vasta tarkistamisen yhteydessä. Kurssin pedagogisessa suunnittelussa hyödynnetään Bloomin taksonomiaa (1984) verkkoympäristössä (Pelkola et al.), sekä De Brujin ja Leemanin (2010) kehittelemää mallia ammattiopistojen opiskelijoiden sitouttamiseksi opintoihinsa. Kurssin tehtävät koodataan STACK ympäristössä hyödyntäen JSXGraphin mahdollistamaa graafista interaktiivisuutta.
Vi-C-205
Avoimen yliopisto-opetuksen murros Helsingin yliopistossa – verkko-opetusesta läpiopetukseen
Krapu, Jenni, Head of development, University of Helsinki, Teaching and Learning Services
Harju, Vilhelmiina, University Lecturer, University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
lisätietoa: jenni.krapu@helsinki.fi
Helsingin yliopistossa astui vuoden 2023 alussa muutos, jossa avoimen yliopiston opetus siirtyi tiedekuntien vastuulle. Organisaation muutoksen myötä avoimen yliopisto-opetuksen määrä on lisääntynyt huomattavasti. Tiedekunnat ovat Helsingin yliopiston strategian mukaisesti (kts. Helsingin yliopiston strategia 2021–2030) avanneet tutkinto-opetustaan ja avoimen yliopisto-opetuksen määrä on lähes tuplaantunut. Vuoden 2023 aikana oli tarjolla 1456 opintojaksoa. Opintojaksojen määrässä verkko-opetuksen määrä on vähentynyt ja kampuksilla tapahtuvan lähiopetuksen määrä noussut edelliseen vuoteen verraten.
Tässä esityksessä paneudutaan avoimen yliopisto-opetuksen murrokseen Helsingin yliopistossa vuoden 2023 aikana. Kysymyksessä on määrällinen tutkimus, jossa tarkastellaan avoimen yliopisto-opetuksen kurssitarjontaa ja hahmotetaan tiedekuntien erilaisia malleja tarjota avointa yliopisto-opetusta. Lähteenä käytetään Helsingin yliopiston opetuksen rekisteröintijärjestelmä RAPO:n tuottamia tilastollisia tietoja (avoimen yliopisto-opetuksen kurssien määrät, luokittelut, tiedekuntakohtaiset ilmoittautumis- ja suoritusmäärät). Näitä tietoja tarkastellaan erityisesti saavutettavuuden sekä saatavuuden näkökulmista (McCowan 2016; Kosunen 2021).
Tutkimuksessa voidaan havaita, että Helsingin yliopistossa eri tiedekunnilla on erilaisia profiileja avoimen yliopisto-opetuksen järjestämiseen. Osassa tiedekuntia avoin yliopisto-opetus järjestetään lähes ainoastaan verkko-opetuksena, jossa avoimen yliopiston opiskelijat ovat omana ryhmänään. Toisena ryhmänä voidaan havaita tutkinto-opetuksen avaaminen, jossa avoimen yliopiston opiskelijat osallistuvat tutkinto-opiskelijoille järjestettyyn lähiopetukseen. Tällöin tutkinto-opiskelijoiden kursseille avatut paikat ovat noin 5-10 opiskelijalle. Näissä tiedekunnissa avointa verkko-opetusta järjestetään erittäin valikoidusti varmistaen, että opetuksessa riittävästi avoimen yliopiston opiskelijoita. Kolmantena mallina voidaan hahmottaa lähi- ja verkko-opetusta vahvasti yhdistelevät tiedekunnat. Näissä tiedekunnissa tutkinto-opiskelijat pääsevät hyödyntämään avoimeen yliopisto-opetukseen tehtyjä verkko-opintoja ja avoimen opiskelijat voivat osallistua tutkinto-opetuksen lähiopetukseen. Esityksessä pohditaan eri strategioiden vaikuttavuutta avoimen yliopisto-opetuksen saavutettavuuteen ja saatavuuteen. Verkko-opetus näyttäytyy erittäin suosittuna opetusmuotona avoimen kuin tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa.
Vi-D-214/215
Virtuaalinen navetta- ja sikalavierailu kotieläintieteen verkko-opetuksessa – oppimista tukevat tekijät
Honkanen, Anne, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden osasto
lisätietoa: anne.z.honkanen@helsinki.fi
Helsingin yliopiston kotieläintieteen verkkokurssilla navetta- ja sikalavierailut on korvattu digitaalisesti rikastetetuista 360 asteen videoista ThingLink -ohjelmalla koostetuilla virtuaalisilla tilavierailuilla. Opiskelijoilla on mahdollisuuus kierrellä ja katsella ympärilleen itsenäisesti omaan tahtiin virtuaalisessa navetassa ja sikalassa sekä etsiä tekstilaatikoista, kuvista ja lyhyistä videoista tietoa verkkokurssilla annettuihin tehtäviin.
Virtuaalisten vierailujen avulla on mahdollista vierailla sellaisissa paikoissa, joihin ei normaalisti pääsisi helposti ison opiskelijaryhmän kanssa. Virtuaalisen todellisuuden käyttö opetuksessa on aikaisemmissa tutkimuksissa lisännyt mm. opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja syvempää oppimista (Kavanagh ym., 2017).
Kaikille avoimella Suomalainen kotieläin tänään ja huomenna -verkkokurssilla (MOOC) opiskelijoilta kysyttiin kyselylomakkeella, miten virtuaaliset vierailut tukivat heidän oppimistaan ja miten virtuaalisia vierailuja voisi kehittää. Tutkimusluvan antoi yhteensä 513 opiskelijaa.
Luonnollisen kaltainen ympäristö, autenttisuus, visuaalinen kokemus (video vs. pelkkä teksti), äänet ja liikkeet (video vs. kuva), oma-aikaisuus ja teorian liittäminen käytäntöön tukevat opiskelijoiden oppimista, sillä teoriatieto tarjoillaan opiskelijoille pieninä annoksina videolla näkyvän käytännöntilanteen yhteydessä (Honkanen, 2024).
Virtuaalisia tilavierailuja voisi kehittää mm. lisäämällä oppaan tai kertojan ääneen liikuttamaan kameraa ja esittelemään tilaa tai luoda virtuaalisen ympäristön, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä virtuaalisessa maailmassa tapahtuu. Navigointia virtuaalisessa tilassa voisi parantaa selkeyttämällä ohjeistusta, numeroimalla tietolaatikot ja lisäämällä tilan pohjapiirustuksen. Saavutettavuusvaatimusten mukainen tekstivastine palvelee näkörajoitteisten henkilöiden lisäksi myös niitä opiskelijoita, joilla on hidas verkkoyhteys. Tarvittaessa on hyvä antaa etukäteen ilmoitus sisällöstä, joka voi aiheuttaa joillekin vastaanottajille epämiellyttäviä tuntemuksia tai ahdistusta. Virtuaaliset tilavierailut tukevat opiskelijoiden oppimista, mutta ne eivät korvaa luonnollisessa ympäristössä tapahtuvaa navetta- tai sikalavierailua esimerkiksi hajun ja eläinten koskettamisen osalta. Muiden alojen opettajat voivat soveltaa näitä tuloksia omassa opetuksessaan.
Vi-D-217/218
Mielihyvin duunissa – opettajakouluttajien ja ammatillisten opettajien mielenhyvinvointiosaaminen
Purhonen, Kirsi, päätoiminen tuntiopettaja. Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu
Minna Seppälä, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu
Nina Eskola-Salin, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu
lisätietoa: kirsi.purhonen@tuni.fi
Opiskelijoiden mielenhyvinvointiin liittyvät asiat mielletään usein erityisosaamiseksi tai opiskelijahuollon erityispalveluiksi. Usein kyse on elämään liittyvistä arkisista ja tavallisista pulmista, jotka vaikuttavat meidän toimintaamme kuten aikataulut, ihmissuhteet, talous, oppimisen vaikeudet ja niin edelleen. Tämä ei tarkoita diagnoosien väheksymistä, vaan sitä, miten voimme edistää mielen hyvinvointiin liittyvän kansalaistaitoajatusta opettajakouluttajina ja opettajina. Talous ja nuoret (TAT) tutkimuksen mukaan (2022) 32% prosenttia nuorista koki työelämän epävarmana ja raskaana. Vahvistamalla koulutuksen aikana mielenhyvinvointitaitojen oppimista, voidaan opiskelijoiden resilienssiä kasvattaa opintojen aikana ja työelämään siirtymävaiheissa. Osaamisen ennakointifoorumin raportissa (Opetushallitus 2023) ammatillisten opettajien osaamistarpeiden muutostarpeissa ammatillisen koulutuksen opettajien mielenterveysosaamistarpeen muutos sijoittuu ensimmäiseksi arvolla 4,6 (asteikko 1-5) ja ammattikorkeakoulujen opettajien osaamistarpeen muutos luvulla 4. Tämän osaamistarpeen kasvun myötä tulee vahvistaa myös opettajakoulutusten mielenhyvinvointiosaamisen käsittelyä, sisältöjä ja työtapoja. Työpajan tavoitteena on testata ja pohtia Mielihyvin duunissa -hankkeen kehittämää Mielen hyvinvoinnin pedagoginen osaaja -osaamismerkin soveltumista opetukseen ja osaamisen osoittamiseen opetussuunnitelmissa ja opetuksessa. Työskentely ohjaa myös opettajakoulutusten opetussuunnitelmien mielenhyvinvoinnin osaamissuositusten laatimisprosessia. Työskentely tapahtuu pienryhmissä ja työpaja edellyttää oman tietokoneen käyttöä. Työpajan osallistujat voivat työpajan jälkeen osoittaa oman osaamisensa pilotissa. Työpaja on osa Mielihyvin duunissa -hankkeen työpajakokonaisuutta.
vi-S-125
Automatisoitujen oppimisratkaisujen kehittäminen korkeakoulupedagogisen koulutustarjonnan laajentamiseksi
Riekkinen, Jere, Väitöskirjatutkija, Turun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos, UTUPEDA
Murtonen, Mari, Korkeakoulupedagogiikan professori, Turun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos, UTUPEDA
lisätietoa: heirpo@utu.fi
Vaikka suurimmassa osassa suomalaisista yliopistoista ei edellytetä opettajilta pedagogista koulutusta ammattikorkeakoulujen tapaan, pedagogisten opintojen suosio on ollut jatkuvasti kasvussa yliopistoissamme (ks. esim. Murtonen & Vilppu, 2020). Pedagoginen koulutus on erityisen tärkeää aloitteleville opettajille (Vilppu et al., 2019) ja liittyy mm. pedagogiseen kulttuuriin (ks. esim. Myllykoski-Laine et al., 2022) sekä opettajien hyvinvointiin. Resurssikysymysten ja englanninkielisen koulutustarjonnan puutteen vuoksi pedagogisia opintoja ei kuitenkaan ole ollut tarjolla kaikille niistä kiinnostuneille. Tähän tarpeeseen vastaamiseksi vuosina 2017-2019 kehitettiin kahdeksan yliopiston yhteistyössä UNIPS-oppimisratkaisu (unips.fi), jonka avulla saatiin lisättyä yliopistopedagogiikan englanninkielistä koulutustarjontaa ja rakennettua pedagoginen malli pienten, yhden opintopisteen laajuisten verkkokurssien toteuttamiseksi (Murtonen et al., 2019). Jo UNIPS-projektin aikana pohdittiin, millaisilla automatisoiduilla ratkaisuilla pedagogisten opintojen tarjontaa voitaisiin laajentaa vieläkin enemmän poistamatta vuorovaikutusta, joka on oleellista pedagogisen kehittymisen kannalta. Tämä kysymys mielessämme lähdimme Turun yliopistossa kehittämään automatisoituja oppimisratkaisuja uusille korkeakoulupedagogiikan kursseille, joita esittelemme tässä työpajassa. Lyhyen esittelyn jälkeen jatkamme automatisoitujen ratkaisujen kehittämistä yhteisöllisesti eteenpäin.
Tavoite: Työpajan tavoitteena on rakentaa ymmärrystä automatisaation mahdollisuuksista ja haasteista opetuksessa ja oppimisessa ja kehittää siihen liittyviä käytänteitä. Työpajassa saattaa myös syntyä ideoita mahdolliselle yhteistyölle korkeakoulupedagogisten opintojen kehittämisessä.
Toteutustapa: Työpajassa esitellään Turun yliopistossa kehitettyjä automatisoituja korkeakoulupedagogiikan kursseja, jatketaan kehitettyjen oppimisratkaisujen edistämistä kiertopistetyöskentelymuotoisesti ja käydään työpajatyöskentelyn aikana syntyneet tulokset yhteisesti läpi.
Kohderyhmä: Työpaja on suunnattu kaikille digitaalisista oppimisratkaisuista ja pedagogisista innovaatioista kiinnostuneille. Toivomme tapaavamme työpajassa kollegoitamme UNIPS-projektin ajalta sekä kaikkia muita korkeakoulupedagogiikan kehittämisestä kiinnostuneita.
Vi-S-126
Tekoälyn mahdollisuudet ja haasteet korkeakoulutuksessa
Nyqvist, Maarit, Oppimistoiminnan asiantuntija, Metropolia, Uudistuva oppiminen
Huovinen, Leo, Opiskelija-assistentti, Metropolia, Uudistuva oppiminen
lisätietoa: metsalintu.pahkinen@metropolia.fi
Tekoäly on vyörynyt keskusteluun ja koneillemme, mutta sen systemaattinen käyttö on vielä hyvin vaihtelevaa. Tekoälyn käyttö saattaa hämmentää, innostaa tai pelottaa. Työpajassa on tarkoitus laajentaa keskustelua yksittäisten ohjelmistojen sijaan tekoälyn mahdollisuuksiin, riskeihin ja tulevaisuuden haaveiluun. Metropoliassa on tehty erilaisia ratkaisuja tekoälyn hyödyntämisestä. Jaamme käytännön kokemuksia tekoälyn hyödyntämisestä organisaation tasolla. Alustuksen jälkeen osallistujat pääsevät keskustelemaan tekoälykokemuksistaan World Cafe -menetelmää hyödyntäen. Keskustelua ohjaavat Metropolian Oppimistoiminnan tiimin asiantuntijat.
Osallistujan ei tarvitse tietää tekoälystä mitään ennen työpajaan osallistumista. Kaikki voivat osallistua keskusteluun.
Vi-S-312
Miten arvioida korkeakouluopiskelijoiden osaamista nyt ja tulevaisuudessa?
Kaarakka, Terhi, yliopistonlehtori, TAU, matematiikka
Heikkinen, Lasse, vanhempi yliopistonlehtori, UEF, fysiikka
Toivola, Marika, vanhempi lehtori, SAMK, matematiikka, fysiikka
Rämö, Johanna, yliopistonlehtori, UEF, matematiikka
Kangaslampi, Riikka, yliopistonlehtori, TAU, matematiikka
Ali-Löytty, Simo, yliopistonlehtori, TAU, matematiikka
Hirvonen, Jani, yliopisto-opettaja, TAU, matematiikka
Laakkonen, Petteri, yliopisto-opettaja, TAU, matematiikka
lisätietoa: terhi.kaarakka@tuni.fi
Työpajan tavoitteena on keskustella osaamisen arvioinnista opetuksen digitaalisen murroksen jälkeisessä ajassa. Se on tarkoitettu kaikille arvioinnin kehittämisestä kiinnostuneille. Alustusten kontekstina ovat STEM-alat (Science, Technology, Engineering, Mathematics), mutta keskustelun teemat ovat kaikkea korkeakouluopetusta koskevia.
Työpajassa nostetaan esiin erilaisia käytännössä kokeiltuja arvioinnin kehittämisen tulokulmia ja niihin liittyviä haasteita. Työpajan tavoitteena ei ole yksin opettajan arviointityökalupakin laajentaminen vaan arvioinnista käytävän keskustelun rikastaminen sellaiseksi, joka tukee opettajien omaa ammatillista kehittymistä ja arviointikulttuurin muutosta.
Työpajassa tarjotaan neljä lyhyttä alustusta matematiikan ja fysiikan korkeakoulutuksen arviointiin liittyen. Alustukset käsittelevät kompetenssipohjaista itsearviointia, arviointikulttuurin muutosta opettajien näkökulmasta, arvioinnin työläyttä ja suurten kielimallien käytön huomioimista arvioinnissa. Alustusten jälkeen keskustellaan aiheesta yhteisesti. Osallistujat voivat nostaa esiin itse havaitsemiaan ongelmia ja onnistumisia, joista keskustellaan pyrkien löytämään ratkaisuja ongelmiin ja tapoja soveltaa hyviä kokemuksia omaan työhön.
Alustukset:
Lasse Heikkinen (UEF): Arviointikulttuuri muuttuu, pysyvätkö opettajat mukana?
Marika Toivola (SAMK): Itseohjautuvuutta tukeva itse-aikataulutettu arviointi
Johanna Rämö (UEF): Itsearviointi jatkuvan oppimisen ja hyvinvoinnin tukena
Riikka Kangaslampi (TAU): Tekoälyn tuottamat ratkaisut ja niiden tunnistaminen
Kommenttipuheenvuorot:
Jani Hirvonen (TAU) ja Simo Ali-löytty (TAU), Petteri Laakkonen (TAU)
Puheenjohtaja Terhi Kaarakka (TAU)
Vi-S-313
Integrating Generative AI into Pedagogy: A Case Study from the University of Helsinki
Järvinen, Jussi-Pekka, Head of Training, University of Helsinki, Educational Technology Services
lisätietoa: jussi-pekka.jarvinen@helsinki.fi
As ChatGPT became generally available to the public in late 2022, we quickly realized that easy access to this type of technology would have far-reaching implications in higher education. We set out to develop a solution that would allow us to provide access to our
teachers and students whenever they saw the opportunity for the pedagogical use of generative AI in their courses. This presentation examines the university’s strategic approach to adopting gen.AI in teaching while emphasizing data security, compliance with GDPR, and enhancing pedagogical outcomes.
All teachers at the University of Helsinki have had access since late spring 2023 to our own solution, CurreChat, which provides them with the ability to use GPT4 in their teaching. By February 2024, the tool has been used in about 50 courses and a variety of pedagogical
settings with student and teacher feedback being gathered to learn about the pedagogical implications, best practices and possible further development needs. The presentation will look at what we’ve learned so far about the use of Gen.AI in higher education, what the
feedback looks like and how we plan to further develop these tools from a pedagogical perspective.
CurreChat is open source and the code is available for anyone to utilize. We strongly believe that collaboration between higher education institutions is crucial as we’re all discovering the
pedagogical implications of gen.AI as more teachers gain access to these tools. In this talk we propose active sharing of experiences and best practices for utilizing gen.AI in higher education.
Vi-S-313
Towards a standardized digital content in distance learning in Finland: The e-learning quality criteria as a strategic governance toolkit
Okonkwo, Ejike, Doctoral Researcher, University of Vaasa, School of Management
lisätietoa: ejike.okonkwo@uwasa.fi
Distance learning via digital platforms is increasingly adopted to complement learning within the traditional on-campus space. The transition in the learning environment within the Finnish education
context is due to favourable conditions such as well-established ICT, robust government funding of teachers’ skills and competence development and the increased public-private partnership in providing educational tools and platforms. Nevertheless, distance learning experiences, especially during the COVID-19 lockdown, have shown variation in teachers’ digital competence, which consequently influences students’ learning. Based on the observed competence-based challenges, an e-learning quality criterion, a strategic policy document, has been developed from the Digivisio 2030 Project to govern and improve the planning and design of digital content. This PowerPoint-style presentation leverages on pedagogical literature to discusses the practical implication of the criteria features (research-based education, modularity, diversity, accessibility of digitally supported learning and availability) in enhancing active and collaborative teaching and learning.
Vi-S-313
Creating skills for ethical analysis of technology in continuing education
Väätäjä, Heli, Principal Lecturer, Lapland University of Applied Sciences, School of Arctic Natural Resources and Economy
lisätietoa: heli.vaataja@lapinamk.fi
Ethical analysis related to technology and design of technology is an important skill in work life and therefore in continuing education. Curricula and various practical projects carried out within the studies, should include introduction and use of tools for ethical analysis and assessment of technology.
One approach is to include the use of existing ethical tools into the implementation of the courses. In a master’s level course “Transformative technologies for future” we introduced the students to the ethical toolkit (https://www.scu.edu/ethics-in-technology-practice/ethical-toolkit/) by Markkula Center for Applied Ethics. The toolkit consists of seven tools, which provide concrete approaches to support ethical reflection and judgment.
We asked the student groups to use three of the provided seven tools from this toolkit in their assessment of the emerging technologies they studied in their group assignment. The three chosen tools were the following: Expanding the Ethical Circle (tool 3), Remembering the ethical benefits of creative work (tool 5), and Think about the terrible people (tool 6).
The students (N = 15), who answered the feedback survey on using the tools, found the tools useful and supporting ethical reflection. Most respondents (10/15) felt confident to use the tools in practice in their own work and 5/15 felt fairly confident.
We introduce the used tools and instructions for the application of the ethical tools provided to the students, as well as discuss the outcomes of using the tools and student’s perceptions and feedback on the use of the tools. The audience is encouraged to share the tools and approaches they have introduced to the students to carry out the ethical analysis and assessment of technology, as well as share the collected results for the audience and others to use in the teaching.
Stage E-talo
Autenttinen liike – herkisty myötätunnolle itseä ja muita kohtaan
Karttunen, Jari, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
lisätietoa: jari.karttunen@jamk.fi
Autenttinen liike on itseohjautuva ja havainnoiva liikkeellinen harjoitus. Sen juuret ovat tanssi- ja liiketerapiassa ja se saanut vaikutteita jungilaisesta psykologiasta ja mietiskelystä. Autenttisen liikkeen harjoituksessa pyrimme kiinnittämään huomiota välittömään kokemukseemme, ollen läsnä hetkessä, havainnoiden tietoisuuteemme nousevia aistimuksia, tunteita, ajatuksia, kuvia ja liikeimpulsseja. Harjoittelun tavoite on myös herkistää kunkin osallistujan myötätuntoa itseä ja muita kohtaan.
Tässä työpajassa teemme harjoituksia, jotka herkistävät aistejamme ja havainnointiamme. Tutustumme autenttisen liikkeen menetelmään sekä harjoittelemme liikkumista, pääsääntöisesti silmät kiinni ja parityöskentelynä tapahtuvassa harjoituksessa. Autenttinen liike antaa mahdollisuuden liikkumiseen omia henkilökohtaisia liikkeellisiä impulsseja kuunnellen ja aistien. Autenttinen liike on harjoitus, jonka on kehittänyt Mary Stark Whitehouse. Autenttisen liikkeen harjoitusta on käytetty myös opettajien työnohjauksellisena menetelmänä. Työpajan ohjaajana toimii opettajankouluttaja, tanssitaiteen maisteri Jari Karttunen, joka on opiskellut autenttista liikettä Suomessa ja Isossa-Britanniassa ja opettanut sitä opiskelijoille ja opettajille.
“The body is the physical aspect of the personality and movement is the personality made visible.”
— Mary Stark Whitehouse, autenttisen liikkeen kehittäjä
Liikuntasali
TANSSI – kohti kokonaisvaltaista läsnäoloa ja hyvinvointia, kehon, mielen ja aivoliikunnan avulla
Lommi, Natasha, pedagogi, tanssija Elina Häyrynen
lisätietoa: sara.ronkkonen@hamk.fi
Tämä tanssillinen työpaja on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita liikkumaan monipuolisesti sallivassa, turvallisessa ja rohkaisevassa ympäristössä. Tiedämme, että tanssilla on huomattavat aivoterveyttä parantavat vaikutukset ja se tuottaa aivoille kognitiivista haastetta tukien muistia, luovuutta ja keskittymistä. Aivoterveyden lisäksi tanssi tukee myös tunteiden säätelyä ja kehotietoisuutta sekä lievittää stressiä. (Poikonen,
2018.) Tässä työpajassa liikumme koordinaatiota ja liikeratoja haastaen ja kehittäen, omaan kehoon ja sen mahdollisuuksiin tutustuen. Erilaisten luovien harjoitteiden johdattelemana tutustumme myös omaan vapaaseen liikkeeseen, omaan kehoon luottaen. Tarkoitus on löytää iloa liikkeestä ja tanssista, kehoa kunnioittavasti haastaen, tavoitellen hyvää, energistä ja läsnäolevaa mieltä ja kehoa. Työpajan tavoitteena on kehon ja mielen yhteyden vahvistaminen, suhteessa itseen ja ympäristöön sekä toisiin ryhmässä.
Yhteyden vahvistamisen kautta tavoitteena on myös läsnäolon ja vireyden nostaminen. Tavoitteenamme onkin löytää työkaluja niin kehon kuin mielen vahvistamiseen ja sitä kautta läsnäolevaa yhteyttä meitä ympäröivään maailmaan. Työpaja on avoin kaikille taustasta, liikuntarajoitteista tai fyysisistä esteistä tai haasteista
riippumatta, eikä osallistuminen edellytä aiempaa kokemusta tanssimisesta. Työpajassa tehtäviä harjoitteita sovelletaan kunkin osallistujan tarpeiden mukaisiksi. Työpajaan mahtuu max. 30 osallistujaa, ja ohjaajat ohjaavat tarvittaessa suomeksi,
ruotsiksi ja englanniksi. Varaa mukaasi mukavan rennot vaatteet. Kenkiä et tarvitse. Työpajan vetäjät Natasha Lommi ja Elina Häyrynen ovat kokeneita ammattitanssijoita ja kouluttajia.